Pääkirjoitus 30.11.2021: Investointien lupakäsittelyä pitää nopeuttaa

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) maanantaina julkistaman yrityskyselyn mukaan vähintään 3,2 miljardin euron arvosta investointeja odottaa viranomaisen lupapäätöstä. Jumissa on samalla 9000 työpaikan synty.

Havainto on linjassa OECD:n maaraportin kanssa. Suomi jää raskaan sääntelyn ja kankeiden lupaprosessien takia naapurimaitaan jälkeen.

Kyse on ainakin rakennusluvista, ympäristöluvista, jäteluvista, vesitalousluvista, kemikaaliluvista ja kaivosluvista. Kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna jumissa olevien investointien arvo on noussut puolen miljardin euron verran.

Eniten yrityksiä sapettavat muutoksenhaku ja valitusmenettelyt. Myös viranomaiskäsittely sai yrityksiltä pyyhkeitä.

EK ilmoitti käynnistävänsä uudistushankkeen, joka tähtää investointeja koskevan lupajärjestelmän rohkeaan uudistamiseen. Hanke tulee tarpeeseen. Poliitikot tarvitsevat päätöksenteon valmistelun tueksi tietoja lupamenettelyn esteistä ja viivästeistä.

Suomalainen byrokratia on monimutkaistunut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Byrokratisoitumista on nopeuttanut ja lisännyt Suomen EU-jäsenyys, mutta se ei selitä kaikkea. Erilaiset lupaprosessit ovat tulleet aikaisempaa raskassoutuisemmiksi ja joka kerta perustelut ovat olleet sinänsä ymmärrettäviä. Niistä on muodostunut askel kerrallaan nykyinen järjestelmä, jossa pahimmillaan viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä. Esimerkiksi aluehallintovirasto on valittanut Suojelupoliisin toimitilahankkeesta Helsingissä.

Pahimmillaan viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä.

On väitetty, että suomalaista viranomaistoimintaa leimaa ylikorostunut varovaisuusperiaate. Se koskee lainvalmistelua, hankkeiden luvitusta ja kaiken lisäksi myös valitusten käsittelyä. Epäilemättä niin on. Sinänsä valitukset ja niiden lainmukainen käsittely kuuluvat perusoikeuksiin ja ovat suomalaisen oikeusvaltiokäsityksen kovaa ydintä. Sen sijaan valituksia hankkeiden viivästyttämiseksi on vaikea sellaisina pitää.

On kiinnostavaa nähdä, miten käy seisovalle investointisumalle jatkossa, kunhan luonnonsuojelulain, kaivoslain ja etenkin maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset valmistuvat.

Esimerkiksi arviot maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen sisällöstä ovat olleet tähän saakka äärimmäisen pessimistisiä. Lupaprosessien nopeuttaminen tai investointien mahdollistaminen ei todellakaan ole ollut lainvalmistelun keskiössä.

Kun lainvalmistelussa ei kuulla lain vaikutusten kannalta keskeisiä toimijoita kuten maankäyttö- ja rakentamislain valmistelun yhteydessä elinkeinoelämää ja maanomistajia, vaaditut lupakäsittelyn lisäresurssitkaan tuskin investointeja edistävät.

Kommentoi