Pääkirjoitus 2.12.2021: Luontopaneeli katsoo metsiä yhdellä silmällä

Metsäluonnon turvaavan suojelun kohdentaminen Suomessa maksaisi 6,8 miljardia euroa Suomen luontopaneelin laskelman mukaan. Kun suojelu toteutetaan tulevien yhdeksän vuoden aikana, vuotuiseksi kustannukseksi tulee 760 miljoonaa euroa. Luontopaneeli on johtanut laskelmansa EU:n biodiversiteettistrategiasta.

Mietinnössä myönnetään, että lisäsuojelutarpeesta puhumisen vuoksi "riski aavistushakkuisiin voi olla olemassa". Siksi vanhat, luonnontilaiset ja muut senkaltaiset metsät on saatettava viipymättä tiukan suojelun piiriin.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa tiukasti suojeltua metsämaata on tällä hetkellä 28 000 hehtaaria. Suojeltavia vanhoja metsiä olisi 39 000 hehtaaria ja lisäsuojelutarve vielä 65 000 hehtaaria. Toisin sanoen tiukasti suojeltujen metsien pinta-ala pitäisi mietinnön mukaan olla 4,7 -kertainen nykyiseen verrattuna. Suojeltavien metsien yhteenlaskettu arvo olisi Metso-kohteiden keskimääräisellä hehtaarihinnalla 5424 euroa yhteensä 564 miljoonaa euroa. Jo suojeltujen arvo on samalla hehtaarihinnalla 152 miljoonaa euroa.

Luontopaneeli katsoo metsiä yhdellä silmällä, ekologian näkökulmasta. Niinpä mietintö sivuuttaa suojelun kumuloituvat vaikutukset kansantalouteen. Sinänsä metsänomistajille idea metsien suojelun korvaamisesta vähintään täydestä arvosta ja verottomasti on siedettävä lähtökohta suojelulle. Vapaaehtoisuus on taas metsien lisäsuojelun välttämätön edellytys.

Jos sanotaan, että suojelurahat otetaan samasta paikasta kuin metsäteollisuuden ja metsätalouden tuet, silloin jää huomiotta se, että metsäklusteri tuottaa kansantalouteen valtavan arvonlisän, josta tukina palautetaan vain pieni osa. Suojelu estää arvonlisän syntymistä.

Mietinnön mukaan metsiä suojelemalla turvataan monimuotoisuuden lisäksi metsien hiilivarastoja. Kapeassa katsannossa se on totta, mutta pitkällä aikavälillä vanhojen puiden kasvu hiipuu ja loppuu eli lakkaavat olemasta hiilinieluja. Ojitettujen suometsien ennallistus puolestaan voi synnyttää ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästölähteitä vuosikymmeniksi.

Suojelu estää arvonlisän syntymistä.

Metsäluonto muuttuu koko ajan ilmastonmuutoksen vuoksi ja muutos on yli kaksi kertaa niin nopeaa kuin muualla maassa keskimäärin. Johtopäätöksen luulisi sen vuoksi olevan, että hiilinielua pitäisi kasvattaa eli Suomen metsien kasvua pitäisi kiihdyttää. Luontopaneeli päinvastoin arvuuttelee, että muutosnopeuden vuoksi "suojelun tarve voi Suomessa olla jopa muita alueita suurempi, jotta lajeilla on mahdollisuus sopeutua muutokseen".

Vaadittuun metsien laajamittaiseen museointiin ei ole varaa, jos on tarkoitus korvata fossiilisia polttoaineita ja torjua ilmastonmuutosta. Lisäksi suojelutoimenpiteiden tulee aina olla kestäviä myös sosiaalisesti ja taloudellisesti.

Kommentoi