Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 3.12.2021 Suomen puolustuksesta on huolehdittava visusti

Suomalaisten luottamus Puolustusvoimien kykyyn torjua maata sotilaallisilta uhkilta on hyvällä tasolla, ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksesta. Kyselyssä huomattavaa myös on, että maan puolustuksen kehittämiselle on kansalaisten tuki. Puolet pitäisi puolustusmäärärahat ennallaan. Niiden korottamisen kannalla on kyselyn mukaan kolmannes. Leikkauksia tekisi vain joka kymmenes.

Kysely antaa osaltaan hyvän selkänojan, kun hallitus päättää piakkoin 1990-luvulla hankittujen Hornet-hävittäjien seuraajista. Prosessi on kestänyt kuutisen vuotta. Tarkkaa harkintaa onkin syytä käyttää. 10 miljardin euron hankinta on maamme historian suurin. Rahalle pitää saada paras mahdollinen vastine, joka on keskeinen osa lähivuosikymmenien ajan Puolustusvoimia.

Tarjolla on läntisiä vaihtoehtoja: yhteiseurooppalainen Eurofighter, ranskalainen Dassault Rafale, amerikkalaiset Super Hornet ja F-35 sekä ruotsalainen Gripen E. Maallikon on mahdoton asettaa hävittäjiä paremmuusjärjestykseen.

Jonkinlainen ennakkosuosikki on häiveominaisuuksilla varustettu F-35, mutta sen hankinta- ja ylläpitokustannuksia on epäilty korkeiksi. Gripen on taas osaltaan pitänyt esillä edullista hintaa ja mahdollisuutta syventää pohjoismaista yhteistyötä.

Gripeniä lukuunottamatta muut koneet tulevat Nato-maista. Tosin Ruotsi on Suomen tavoin harjoitellut yhteistyötä Naton kanssa olematta sotilasliiton jäsen.

Hävittäjähankinta ei ole kansantalouden koronapandemian vauhdittamasta velkaantumisesta huolimatta nostanut viime aikoina suuria intohimoja. Taustalla saattaa olla Venäjän uhittelu, joka sai alkuviikosta presidentti Vladimir Putinin lausumana uusia kierroksia.

Suomella täytyy olla uskottavat Puolustusvoimat. Siihen kuuluu ajanmukainen Ilmavoimien kalusto. Emme voi kriisin koettaessa toistaa samaa virhettä kuin 82 vuotta sitten. Suomi joutui talvisotaan puutteellisesti varustautuneena. Suomi oli tuolloin vähävarainen valtio toisin kuin nyt. Yhdysvallat on lisäksi patistellut Eurooppaa satsaamaan runsaskätisemmin maanosan puolustukseen.

Niin sanotun HX-hankinnan keskiössä täytyy olla mahdollisimman hyvä näkemys siitä, millaista puolustuskykyä Suomi seuraavina vuosikymmeninä tarvitsee. Kysymys ei ole vain hävittäjistä ja niihin liittyvistä ominaisuuksista vaan myös siitä, millaisia turvallisuuspoliittisia hyötyjä kukin vaihtoehto tuo.