Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 6.12.2021 Sadan vuoden takaiset linjalangat eivät vanhene

Itsenäisen Suomen neljäntenä vuosipäivänä sata vuotta sitten Savon Sanomien pääkirjoitus totesi sinivalkoisten viirien liehuvan valtiollisen historiamme suurimman merkkitapauksen vielä tuoreelle muistolle.

Juhlavasti alkanut kirjoitus kehotti kuitenkin nopeasti kansalliseen ja valtiolliseen itsetutkisteluun, koska kansa hakee ja hapuilee yhteistä tulevaisuuden kiintopistettä "hajallisina ryhminä, kukin omalla tahollamme, toisiamme syytellen ja survien".

Noihin aikoihin puoluekentän vasemmalla laidalla oli havaittavissa järjestelmällistä kumousvehkeilyä ja oikean laidan edustajat painostivat jatkuvasti eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivaa hallitusta. Lehti neuvoi katsomaan omien ajatusten yli niitä asioita, jotka kansakuntaa ja valtiota sitovat ja säilyttävät. Pääkirjoitus julisti, että jos kansa ei totu kunnioittamaan laillisella tavalla syntyneitä valtio- ja yhteiskuntasopimuksia, se on kelvotonta ainesta muodostamaan itsenäistä kansakuntaa.

Lehti velvoitti vielä itsehillintään ja henkilökohtaisiin uhrauksiin aina silloin, kun kokonaisuuden etu asettaa rajoituksia "omasta mielestämme nerokkaillekin mielijohteille".

Nyt sata vuotta myöhemmin ajatukset ovat edelleen varteenotettavia. On esimerkiksi visusti varottava, ettei yksimielisyys suuren sote-uudistuksen täytäntöönpanossa rakoile. Nyt uudistus uhkaa kääntyä rahanjaon epäoikeudenmukaisten perusteiden vuoksi väestöään menettävien maakuntien ja muuttovoittomaakuntien väliseksi riitelyksi. Työmarkkinoilla on puolestaan opeteltava uutta sopimuskulttuuria kansakunnan kokonaisetu edellä, mikä on aikaisempaa hankalampaa, koska tulopoliittiset kokonaisratkaisut on nakattu romukoppaan.

Itsenäisyyden ajan historia todistaa, että suomalainen yhteiskunta on raivannut tiensä maailman vauraimpien kansakuntien joukkoon olemalla yhtenäinen. Myönteistä kehitystä on tukenut ennen kaikkea yhteinen ymmärrys koulutuksen ja sivistyksen arvosta. Tiede on ollut hyvä pohja päätöksenteolle ja sitä sopii sellaisena edelleen vaalia muistaen akateemisen maailman poliittisen ideologisoitumisen vaarat. On välttämätöntä sisäistää, että kansakunnan yhtenäisyys nojaa luottamukseen, joka on herkkä menemään rikki.

Tämän päivän suuriin kysymyksiin kuuluu ilmastonmuutos, jonka hidastamiseksi suomalaisen yhteiskunnan on tehtävä kaikki voitava ja siinä työssä politisoitumaton tiede on tärkeä työkalu. On esimerkiksi kansakunnan kokonaisedun kannalta elintärkeää ymmärtää, että metsien hiilinielua pitää kasvattaa pitkällä tähtäimellä, ei lyhyellä.

Tiede on ollut hyvä pohja päätöksenteolle.