Jukka-Pekka Räsäsen kolumni Missä se ilmastonmuutos on?

Sähkön hinta singahti tiistaina roimaan nousuun Suomessa. Energian hintojen kallistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, kun talous on lähtenyt kasvuun viime vuoden koronakuopan jäljiltä. Sähkön kulutusta lisää kipakka pakkanen. Missä on siis se paljon puhuttu ilmastonmuutos?

Suomen ilmastopaneelin syksyllä julkaistusta raportista käy selväksi, että teemme mitä tahansa, talvi tulee lyhenemään Pohjois-Savossakin 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä.

Ilmaston käsite sotketaan helposti jokapäiväiseen säähän. Yksittäisen vuodenkaan sää ei vielä kerro ilmastosta; ilmasto on kymmenien vuosien keskiarvo tai tilastointi säähavainnoista. Ja nyt ilmaston muuttuessa pitää ajatella juuri hidasta muutosta: keskimäärin menemme vähitellen lämpimämpään suuntaan. Se ei poista esimerkiksi kylmiä ja lumisia talvia. Niiden todennäköisyys vain pienenee.

Marraskuussa ensi-iltansa saaneen Invisible Demons – Tuhon merkit -dokumentin pääosassa on noin 20 miljoonan ihmisen Delhi.

Kaupunkia ja sen asukkaita koettelevat niin kuumuus, kuivuus kuin tulvatkin. Ilmassa on yhä useammin niin paljon pienhiukkasia, että hengittäminen on terveydelle vaarallista. Yamuna-joki, pyhä virta, ei saasteiden vuoksi virtaa vaan vaahtoaa.

Hittoako saastuttavat, ottaisivat oppia suomalaisista!

Pakko on mahtava motivaattori. Intialaisten on pakko pyörittää arkeaan saasteiden keskellä, koska kehitys vaatii kasvua: sitä vaatii toki oman maan progressio mutta myös vauraiden länsimaiden elämäntyyli.

Intia kuuluu kiistatta maailman suurimpiin saastuttajiin. Mutta kun tarkastellaan hiilidioksidipäästöjä asukasta kohti, vastaa yksi suomalainen neljää intialaista.

Maailmalla miljoonien ihmisten elämä on jo lähes sietämätöntä jatkuvien helteiden ja kuivuuden vuoksi. Erityisen rankasti sään ääri-ilmiöt koettelevat köyhiä ja muutoin heikossa asemassa olevia. He eivät aja ilmastoiduilla autoilla, asu ilmastoiduissa asunnoissa tai työskentele viilennetyssä toimistossa (SS 31.10.).

Periaatteen suomalaista tämä ei hetkauta. Jos ilmastotekoja ei halua tehdä, ei ketään siihen voi pakottaa. Mutta jos joku täällä pohjolassa luulee, että katastrofimaiden asukkaat jäävät nöyrästi odottamaan ilmastonmuutoksen tuomaa varmaa kuolemaa, niin herttaisen väärässäpä on.

Sen rinnalla vuoden 2015 "turvapaikanhakijakriisi" on yksi mitätön kärpäsenpaska.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.