Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Seppo Kääriäisen kolumni Aluevaaleilla on väliä

Kahden viikon päästä pähkäillään ensimmäisten aluevaalien tuloksia. Kiinnostuksen kärjessä on äänestysprosentti. Monet ennustavat matalaakin matalampaa prosenttia.

Vuoden 2021 kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,1. Saman vuoden EU-vaaleissa prosentti jäi 40,8:aan. Eduskuntavaaleissa 2019 noustiin jopa 72,1 prosenttiin.

Äänekkäästi valitellaan, etteivät kansalaiset tiedä, mistä aluevaaleissa äänestetään. Äänestäminen tuskin riippuu ainakaan suuresti tietämisestä, vaan ennemminkin asenteista.

Luulisi, että terveys ja turvallisuus kiinnostavat. Maakunnan väki valitsee päättäjät huolehtimaan maakuntamme sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta.

Voihan se olla, että jotkut menevät uurnille mielessään muutkin kuin sote -ja pelastusasiat. Bensatankin hinnat tai Suomen Nato-jäsenyys saattavat olla äänestyspäätöksen perusteina. Niinhän se on kaikissa vaaleissa.

Uudet päättäjät joutuvat tai pääsevät heti kovaan paikkaan. Rahaa on käytettävissä liian vähän tarpeisiin nähden. On hyvä muistaa, että Pohjois- Savossa sairastetaan suhteessa enemmän kuin muualla. Mielenterveysongelmat askarruttavat päällimmäisinä.

Luulisi, että terveys ja turvallisuus kiinnostavat.

Rahojen niukkuus pakottaa panemaan asiat arvojärjestykseen. Suurten kuntaliitosten kokemus valitettavasti osoittaa, että karsiminen aloitetaan sieltä, mistä se tuntuu helpoimmalta, reunoilta.

Keskittäminen on kelvoton vastaus palvelujen järjestämiseen silloin kun tavoitteena on yhdenvertaisuus. Välimatkoilla on merkitystä etenkin kun julkinen liikenne on käynyt vähiin ja jossakin kokonaan loppunut. Kunnollinen sotepalvelupiste kussakin kunnassa on hyvinkin perusteltu lähtökohta. Peruspalvelut on saatava mahdollisimman läheltä.

Pitää muistaa myös tukipalveluiden kuten ruokahuollon järjestäminen. Eikä siinäkään keskittäminen voi olla itsestäänselvä ratkaisu.

Mitä aktiivisemmin pohjoissavolaiset äänestävät, sitä todennäköisemmin palvelut pysyvät kohtuullisen lähellä ihmisiä. Jos äänestysaktiivisuus jää alhaiseksi, on melkoinen riski palveluiden ja tukitoimintojen keskittämisestä – ainakin aikaa myöten.

Talouden ja palveluiden kohtalonyhteys on ilmiselvä. Maakuntamme menestyvät vientiyritykset ja koko yrityskenttä ovat yliopiston ja koulutuksen sekä maa- ja metsätalouden ohella elinvoimaisuuden runkona. Niidenkin menestys riippuu vahvasti peruspalveluiden saatavuudesta koko maakunnassa. Aluevaaleissa äänestetään maakuntamme elinvoimasta.

Ei ole liioiteltua sanoa, että aluevaltuutetut ovat paljon vartijoina. Aluevaaleilla on väliä. Niiden tuloksista tehdään myös yleispoliittisia johtopäätöksiä. Aluevaalit ovat kunta- ja eduskuntavaalien välissä niin asiallisesti kuin ajallisestikin.

On toivottava, että valtoimenaan riehuva virus ei pahasti sotke vaaleja.

Kirjoittaja on iisalmelainen ministeri.