Päätoimittajalta: Krista Kiuru, tuo porilainen maantiejyrä

Seppo Rönkkö

Seppo Rönkkö

Valtakunnan poliitikassa 15 vuotta on pitkä aika. Siinä saa aikaiseksi, kun sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Niin kuin Krista Kiuru (sd.). Moninkertainen ministeri - parhaillaankin valtioneuvoston jäsen. Eikä mikä tahansa jäsen Porista. Hän on ottanut näkyvän roolin korona-aikana.

Perhe- ja peruspalveluministeri - siipinaisenaan kansliapäällikkö Kirsi Varhila, porilainen demari hänkin - on jaellut tummanpuhuvia ukaasejaan sen kummemmin muilta ministereiltä kyselemättä. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on jo toivonut pääministeri Sanna Marinia johtamaan hallituksen koronatoimia. Samaa on kuulunut muistakin hallituspuolueista, mutta omat ovat tiukasti Kiurun tukena. Pikapuoliin vaihdos kuitenkin tapahtuu, kun Kiuru jää äitiyslomalle.

Kiuru ei näytä ensimmäistä kertaa lujaa tahtoaan. Siinä alkaa ikisitkeä Paavo Väyrynen jäädä kakkoseksi.

Kiuru ei ollut varsinaisesti puolueensa entisen puheenjohtajan Antti Rinteen suosikkeja, vaikka ministeriksi pääsikin. Mutta kun Rinne joutui Posti-jupakan seurauksena väistymään, Kiuru nosti kyynärpäänsä. Hän oli keskeisiä tukijoita, kun Marin valittiin puheenjohtajaksi ja saman tien pääministeriksi ohi Antti Lindmanin. Marinin pitää katsoa, kuinka kohdella sellaista taustavoimaa. Tiedä, milloin sitä pönkkää taas tarvitsee.

Kiuru on ennenkin ollut puuhakas valtioneuvoston jäsen. Hän junaili Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen asunto- ja viestintäministerinä Yle-veron, joka takasi valtion omistamalle mediatoimijalle veronmaksajien kustannuksella pohjattoman kassan suhteessa kilpailijoihin. Samainen hallitus meni vielä heikentämään kaupallisen median asemaa arvonlisäverolla.

Eikä Kiurun tarvitse edes olla hallituksessa tahtonsa läpiviemiseksi. Kun sosialidemokraatit katsoivat Juha Sipilän (kesk.) ministeristön menoa oppositiosta, Kiurulle tuli johdettavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunta. Se oli hyvä pelipaikka siinä saumassa.

Sipilän hallituksen keskeisiä tavoitteita oli sote-uudistus. Porvarihallituksen hellimä valinnanvapauden sisältänyt malli oli vastenmielinen demareille. Puolue otti tavoitteekseen uudistuksen kaatamisen. Kiurun tehtävänä valiokunnassa oli palloilutermein koko kentän vartiointi. Ja sen hän totisesti teki. Loputtomat lausuntokierrokset ja puhemaratonit viivästyttivät urakkaa niin, että Sipilä kypsyi ja kaatoi hallituksensa.

No, nyt sitten uudistus on toteutumassa. Kiuru on osaltaan painanut kaasujalan nilkan niin suoraksi kuin suinkin mahdollista.

Kommentoi