Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sanni Hakkaraisen kolumni Avasin sen kaapin, jota ei ole tarkoitettu avattavaksi – en viisastunut tälläkään kertaa

Vuosikymmenen palvellut telkkarimme vinksahti vihdoin. Uuden töllön jalan kiinnittämiseen tarvitsin ristipäisen ruuvimeisselin. Sen keltavartisen, jonka muistin elävästi laittaneeni jonnekin viime muutossa.

Niin. Jonnekin. Kuvittelisi, että kerrostalokaksiossa meisselin paikantaminen ei vaatisi kovinkaan intensiivistä pään raapimista. Väärin.

Korkean eteiskaapin ylähyllyltä löysin pinottuna kaksi muovista Ikea-laatikkoa täynnä kaikkea muuta. Kuten ne halpisakvarellit, jotka ostin Tigeristä. Oikeasti olin metsästänyt akryylimaaleja ja napannut hökellyksissäni hyllystä väärän boksin.

Kyllä se oikeakin lopulta löytyi. Taiteilin kohtalaisen ruman ja geneerisen sisustustaulun, minkä jälkeen lykkäsin värit kaapin perukoille niiden avaamattomien seuraksi. Taulu oli seinällä reilun kuukauden. Sitten se päätyi ex-häkkivarastoon. Ja sieltä nykyiseen.

Tuikkukynttilöitä, viimeisiään veteleviä lankakeriä, nokkahuilu. Iso kirjekuori täynnä pienempiä kirjekuoria. Niissä ruutupaperille kyhättyjä viestejä alakouluaikaiselta bestikseltäni. Kaikki ne on kirjoitettu salakirjoituksella, jota en osaa enää lukea.

Ja tämä oli vain yksi hylly. Keittiön sivukaapista paljastui toimimattomia pyörän valoja, yliviivaustusseja ja saippuakuplapurkki. Hääkutsu vuodelta 2018. Mytyllinen mittanauhoja. Ei kuitenkaan ruuvimeisseliä.

Telkkaritason alalokeroissa oli neljä puhelinta. Ne toimivat kyllä, joskin raivostuttavan tahmeasti. Johtohelvetti, joka koostuu kuulokkeista, vanhanmallisista latureista ja muutamasta mysteeripiuhasta. Mutta ei meisseliä.

Vaatekomeron ja häkkivaraston suhteen luovutin jo ennen yrittämistä. Suurempi tila tarkoittaa suurempaa määrää epämääräisiä esineitä, joiden olemassaoloa kukaan ei halua muistaa.

Jäin vaille ristipäistä ruuvimeisseliä, mutta sain jotain tarpeellisempaa. Oivalluksen siitä, miten asialle pitää tehd... tai ehkä lopetetaankin tämä lause tähän paikkaan.

Tämän samaisen lupauksen olen nimittäin heittänyt ilmoille joka kerta muuttokuormaa kasatessani. Ja joka kerta olen unohtanut roinaongelman sillä sekunnilla, kun kaappien ja häkkivaraston ovet ovat lämähtäneet kiinni.

Sisäisen hamsterini nitistämisen sijaan päädyn todennäköisesti yleiseen ratkaisuun, joka ei ole ratkaisu – suunnittelen seuraavaan kotiini taas piirun verran enemmän säilytystilaa.

Kirjoittaja on teematuottaja.