Pääkirjoitus 21.1.2022 Pääministeri ei piittaa ulkopolitiikan liturgiasta

Suomessa on kylmän sodan jälkeenkin pidetty varsin tarkasti kiinni siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puhutaan vaimennetuin äänin ja tiukasti määritellyn liturgisen kaavan mukaisesti.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei liturgiasta piittaa, eikä hän välitä myöskään vaimentaa ääntään, kun hän ottaa kantaa asioihin, joita perustuslain mukaan johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän onkin aidosti uutta sukupolvea, sillä hän oli vasta kuusivuotias kylmän sodan päättyessä 1991.

Toisissa oloissa pääministerin hanakkuus profiloitua turvallisuuspoliittisena keskustelijana ja aktiivisena toimijana saattaisi olla virkistävää. Niin taidettiin hyväntahtoisimmillaan arvioida vielä vuosi sitten pääministerin omin päin lähettämiä viestejä Twitterissä, missä hän vaati ensin, että Venäjän pitää vapauttaa Aleksei Navalnyi ja kohta hän moitti Kiinan politiikkaa, joka polkee ihmisoikeuksia ja sortaa vähemmistöjä.

Sen sijaan Marinin Reutersille keskiviikkona antamassa haastattelussa tuskin kenenkään mielestä on mitään virkistävää. Marin sanoi, jälleen omin päin, että Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon nykyisen hallituksen toimikaudella on "very unlikely" eli erittäin epätodennäköistä. Vaikka niin olisikin, pääministerin ei ole viisasta sanoa sellaista ääneen, koska se vähentää nykyisen ulkopolitiikan keskeisen työkalun eli Nato-option arvoa. Venäjä epäilemättä pitää lausuntoa lupauksena ja voi pahimmillaan ottaa sen jopa propaganda-aseekseen.

Haastattelu tekee tilaa inhottaville tulkinnoille Suomen todellisesta liikkumavarasta. Marinin lausunto on ristiriidassa myös valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa, vaikka hän siihen samaan hengenvetoon viittaakin. Siinä Suomi pitää linjanaan tarkastella esimerkiksi Nato-jäsenyyttä reaaliajassa, ei esimerkiksi reilun vuoden tähtäimellä. Huonosti harkittu kohta haastattelussa on myös Marinin muotoilu, ettei "kukaan voi vaikuttaa meihin, ei Yhdysvallat, ei Venäjä eikä kukaan muu. Teemme itse päätöksemme, kuten olemme tehneet tähänkin asti". Suomen kumppanimaa Yhdysvaltojen asettaminen rinnakkain sotaintoa höyryävän Venäjän kanssa osoitti ilman muuta tilannetajun puutetta.

Pääministerin huolimattomat sanavalinnat tekevät koko haastattelusta virheen. Ehkäpä presidentti ja valtioneuvosto voisivat kokoontua kunnon työkokoukseen pohtimaan perustuslain 93 pykälän tulkintaa. Se olisi hyvää harjoitusta siihen, mihin laki ohjaa eli yhteistoimintaan ulkopolitiikassa.

Huolimattomat sanavalinnat tekevät koko haastattelusta virheen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut