Pääkirjoitus 27.1.2022 Väylähankkeissa näkyy edunvalvonnan voima

Väylävirasto julkisti keskiviikkona kello 10 oman näkemyksensä liikenteen investointiohjelman vuosittaisesta päivityksestä, nyt vuoteen 2029 saakka ja jo 18 minuutin kuluttua siitä SDP:n pohjoiskarjalaiset kansanedustajat Seppo Eskelinen ja Merja Mäkisalo-Ropponen lähettivät yhteisen sähköpostitiedotteen, jossa he kiittelivät vuolaasti, että Itä-Suomen liikennehankkeet on huomioitu hyvin ohjelmassa ja että ohjelma noudattaa parlamentaarisesti sovitun liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksia. Keskustan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet puolestaan kommentoivat yhteisellä tiedotteellaan kello 10.38, että kyse on vasta virkamiesehdotuksesta, josta ei ole poliittisesti sovittu eikä sillä ole edellytyksiä toteutua sellaisenaan.

Kannanotot kuvaavat hyvin väylähankkeiden merkittävyyttä. Siltarumpupolitiikan aika ei todellakaan ole ohi. Maantie-, rautatie- ja vesiväylähankkeet ovat merkitykseltään keskeisiä maakuntien elinvoimalle.

Väyläviraston ohjelma on todellakin viraston oma näkemys väylähankkeiden toteuttamisesta. Siihen kuuluvat vain ne hankkeet, joista ei ole vielä rahoituspäätöstä. Siitä puuttuvat myös sellaiset hankkeet, joilla ei ole toteuttamis- ja suunnitelmavalmiutta. Lopulta eduskunta päättää, mitkä hankkeet saavat rahaa ja mitkä eivät saa.

Väyläviraston esitys pohjautuu osaltaan yli 260 lausuntoon, joita sidosryhmät ja alueelliset toimijat olivat lähettäneet viime syksynä. Kehittämistarpeita perusparantamisen päälle olisi yli kymmenen miljardin euron arvosta, mutta ohjelmaan on mahtunut niitä vain 2,3 miljardin arvosta.

Pohjois-Savo ei ole päivityksessä pärjännyt. Pääväylien parantamishankkeista mukana on 30 miljoonan euron liikennejärjestely Lentokentäntien ja valtatie 9:llä, mutta se on enemmän puolustuspoliittinen kuin liikennepoliittinen ratkaisu.

Viitostielle Leppävirta-Kuopio-välille kaavailtu 122 miljoonan euron hanke tieosuuden parantamiseksi on edelleen sarjaan ”muut tarkastellut maantiehankkeet”, jotka toteutuisivat, jos olisi enemmän rahaa. Samaan sarjaan Viitostiellä kuuluvat myös Nerkoon ohitustie sekä Siilinjärven ja Pöljän väli.

Eduskunta päättää, mitkä hankkeet saavat rahaa ja mitkä eivät saa.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) on Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, samoin varapuheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.). Kansanedustajakollegat ovat ihastelleet, että jostakin syystä juuri heidän vaalipiirinsä hankkeet ovat löytäneet hyvin tiensä virkamiesesitykseen.

Lisäksi näyttää, että Savo-Karjalan vaalipiirissä pohjoiskarjalaiset ovat väyläasioissa selvästi edellä pohjoissavolaisia. Kansanedustajien määrillä on siten merkitystä. Asetelmaa on mahdollista ja syytä korjata ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Tärkeimmiksi koettujen hankkeiden puuttuminen Pohjois-Savon kansanedustajille paha pettymys: "Tämä vaikuttaa kovin paljon entisaikojen ministerilobbaukselta"

Maakuntajohtajalta paljonpuhuva arvio tulevista liikenteen investoinneista: "Näyttää siltä, että siitä puuttuvat hankkeet ja rahat"