Arpakaupan myyntiä pitää johtaa

Yhdelle arpamyyjä myi arpoja, mutta arpoja ei koskaan näkynyt. Toinen taas ei suostunut tilaamaan mitään, mutta sai silti laskun arvoista, joita ei tietenkään tullut, kun ei niitä ollut tilattukaan. Kuukausittaisiin arpalähetyksiin perustuvan arpamyynnin uhreja ovat tyypillisesti ikäihmiset, jotka eivät välttämättä osaa toimia laskutuksen lopettamiseksi.

Arvanmyynnin ylijäämä menee lasten ja nuorten urheilun tukemiseen. Urheilun Unelma-arpa on A-Lottex Oy:n aputoiminimi. Yrityksen ovat perustaneet liikuntajärjestö Valo, Suomen Olympiakomitea, joukko lajiliittoja ja sijoittajia. Yritys myy itse arpoja, mutta myyntiä on myös ulkoistettu (Savon Sanomat 27.1.).

Internetissä on helppo havaita, että muutamat ikävät esimerkit Savosta eivät ole harvinaisuuksia. Ikäihmisten palautteen perusteella toiminnassa on jotakin pahasti vialla, vaikka Savon Sanomien yhteydenoton jälkeen toimitusjohtaja Peter Böckelman auliisti peruukin laskun ja toimii muutoinkin esimerkillisesti valituksen suhteen.

Vaikka nykyään arpakaupasta tulee valituksia vuosittain sadan sijasta kymmeniä, on tärkeä tiedostaa, etteivät kaikki asiakkaiksi valikoituneet osaa, jaksa tai ymmärrä valittaa arpojen pakkomyynnistä kuluttajaviranomaiselle.

Arpakaupan haaste on, miten johtaa myyntiä. Tyypillisesti myyntityöstä saa palkkaa toteutuneen myynnin perusteella. Jos eettisyyteen ei ohjata taloudellisin kannustimin, nähty ongelma luultavasti pysyy.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut