Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 29.1.2022 Vanha sopimuskulttuuri ei suojele työtä Suomessa

Metsäyhtiö UPM:n, Paperiliiton ja Sähköliiton työehtosopimuskiista on ajautunut vaiheeseen, jossa entuudestaan kireä umpisolmu on kiristymään päin. UPM haluaa liiketoimintakohtaiset sopimukset perusteenaan, että ne poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kun ammattiyhdistysliike ei hyväksy sopimusrakenteen muutosta, osapuolten välillä on perustavaa laatua oleva näkemysero.

Lähtökohtaisesti UPM:n näkemys on luonteva. Jättiyhtiön sisällä olevat toiminnot ovat kuin eri toimialaloilta. Esimerkiksi tappiota tekevissä painopapereissa katteet ovat tarrapapereita tai biotuotteita alhaisemmat. Kysymys kuuluu, millä tavoin globaaleilla markkinoilla operoivia yhtiöitä pitää rakentaa, että työpaikat pysyisivät mahdollisimman hyvin Suomessa. UPM on lisäksi kilpailijoihinsa nähden enemmän sidoksissa kannattavuuttaan menettäneeseen paperintuotantoon.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen on jo viitannut uhkaavan sävyisessä somepäivityksessä kipeisiin kustannussäästöihin erityisesti konsernin Communications Papers -toiminnoissa, joita Suomessa on Raumalla, Jämsänkoskella, Kuusankoskella ja Kaukaan tehdasintegraatissa Lappeenrannassa. Halpaa lystiä työtaistelu ei UPM:lle ole. Hintalappu on 2-3 miljoonaa per päivä. Oireellista on myös UPM:n uuden biojalostuspolttoainejalostamon sijoittuminen Kotkan sijaan Rotterdamiin.

Auto- ja kuljetusalan liitto AKT tukee lakkoa vanhan kaavan mukaan omilla toimillaan. Se tarkoittaa käytännössä, että saarron aikana ahtaajat eivät käsittele UPM:n tuotteita satamissa. Sama kuvio toistui muutama viikko sitten Keitele Group Oy:n kohdalla.

Vaikka AKT:lla itsellään on voimassa oleva työehtosopimus, sen valikoimaan ovat vakiintuneet tukitoimet tuomaan painoa työntekijäpuolen näkemyksille. Se nousee työtaisteluissa toistuvasti barrikadeille ulkopuolisena toimijana. Saarroilla on vaikuttavuutta, koska laivaliikenne on Suomen tapaisen viennistä elävälle syrjäiselle maalle elintärkeää. UPM kykenee kompensoimaa saartoa Suomen ulkopuolella sijaitsevilla tehtaillaan.

Työpaikkoja vienyt rakennemuutostahti on ollut hurjaa viimeisen 15 vuoden aikana. Se on heijastunut myös poliittisiin voimasuhteisiin. Protesti on kanavoitunut perussuomalaisten nousuun.

Maakuntana saneeraukset ovat osuneet voimallisesti esimerkiksi Kymenlaaksoon. Kajaaniin ja Jämsään metsäteollisuus toi pitkään leipää. Ei tuo enää. Varkaus oli myös aikansa löysässä hirressä, mutta pelastusrenkaaksi löytyi tuotantosuunnan muutos.

Suomi ei ole kansantaloutena vieläkään oppinut elämään euro-olosuhteissa. Kilpailukykyä ei paranneta devalvaatiolla kansalaisten ostovoimaa heikentämällä. Kun valuuttakurssi ei jousta, suomalaisen työn vaaliminen edellyttää sopimuskulttuurin joustavoittamista.