Pääkirjoitus 11.2.2022 Poliisin rahoitusselvitys näyttää korjausvelan

Keskiviikkona julkistettu asiantuntijaselvitys poliisin rahankäytöstä paljastaa karusti, miten poliitikon tehtävä on velkaantuvan hyvinvointiyhteiskunnan talouden hoidossa ristiriitainen. Selvitys näyttää, mitä tapahtuu, kun poliitikot pienentävät määrärahoja käsittämättä seurauksia. Kun syvällistä ymmärrystä puuttui, säästöjä oli helppo tehtailla etenkin finanssikriisin jälkeisinä kahdeksana laihana vuotena. Samaan aikaan poliisilla ei puolestaan ollut kykyä viestiä rahanantajien suuntaan.

Puheet toimitilojen sisäilmapulmista tai tietotekniikkamenojen kasvusta eivät höllentäneet kukkaronnyörejä. Niiden kiinteä yhteys käytännön työn sujumiseen ei avautunut poliitikoille. Se näkyy nyt. Rikoslakirikosten tukinta-aika on pidentynyt. Avoinna olevien talousrikosten määrä on kasvanut.

Asetelma johti kummalliseen tilanteeseen, jossa poliisi vaati ja sai lisää rahaa poliisien palkkaamiseen, mutta rahoja kului jatkuvasti enemmän toimitiloihin ja tietotekniikkaan, joiden avulla poliisi yrittää vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tuomiin uusiin haasteisiin. Torstainen uhka poliisia kohtaan osoittaa, miten maailma on kovin toisenlainen kuin ennen.

Selvityshenkilöiden ehdotus poliisin rahoituksen jakamisesta nykyistä täsmällisemmin on kannatettava. Se tekee nykyistä läpinäkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi poliisin menorakennetta. Jako välittömiin henkilöstökuluihin, tilakustannuksiin, tietotekniikkakuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin voi helpottaa myös asioiden johtamista poliisin organisaatiossa.

Niin tärkeää kuin tulevaisuuden rahoitusjärjestelmän kuntoonsaattaminen onkin, se ei poista sitä korjausvelkaa, jonka selvitystyö teki näkyväksi. Kärjistynein toimitilaongelma lienee Lapin poliisilaitoksella, missä odottaa kahdeksan rakennushanketta, joiden arvo on yhteensä 150 miljoonaa euroa. Ne odottavat investointipäätöksiä. Uusin toimitila Lapissa on tehty 1989.

Oma lukunsa on mainittujakin valtion kiinteistöjä omistava Senaatti-konserni, joka on korottanut vuokria markkinavuokria nopeammin. Syyksi kerrotaan poliisin toimitilojen korjausten määrä ja uudisrakennushankkeet mutta myös vuokran määräytymisperusteiden muutos. Lisäksi Senaatti koetaan yleisesti kalliiksi. Ongelmallisena poliisi pitää sitä, että paikoitellen Senaatti toimii toimitilojen omistajana ja vuokraajana sekä isännöitsijänä.

Seuraavan selvitystyön kohde voisikin olla Senaatti-konserni. Toimiiko se kaikin tavoin kustannustehokkaasti veronmaksajien edun mukaisesti?

Seuraavan selvitystyön kohde voisikin olla Senaatti-konserni.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut