Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Iikka Taavitsaisen kolumni: Nuorten lukutaito on kriisissä, mikä on hälyttävää, koska lukutaito rajaa meidät osaajiin ja avuttomiin

Helsingin kaupunki on palkannut alkuvuodesta kymmenen lukutaidon opettajaa yläkouluihin. Helsingin Uutisten (6.2.) mukaan opettajien tehtävänä on tukea opetusta ja harjaannuttaa niitä nuoria, joilla lukeminen ei suju.

Syytä on, sillä suomalaisten lukutaito rapistuu. Suomalaisilla itsellään on helposti vääräkin käsitys siitä, miten asiat ovat. Kansainvälisesti mitattuna varsinaista täydellistä lukutaidottomuutta ei Suomessa juuri ole. Hurraa!-huutoihin ei kuitenkaan ole varaa, sillä kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista 11 prosentilla, siis joka kymmenennellä, on heikko lukutaito.

Tämä on huolestuttavaa, koska lukutaito rajaa meidät osaajiin ja avuttomiin. Erityisesti pojilla ja nuorilla miehillä on selvästi vaikeuksia käsittää, mikä on lukutaidon merkitys työelämässä.

Vaikka älypuhelimet, emojit ja erilaiset videoviestit yleistyvät kovaa vauhtia, Suomi on edelleen teksteihin pohjautuva yhteiskunta. Siksi lukutaidoton on taidoton helposti myös monessa muussa asiassa. Jos esimerkiksi sopimusta tehdessä ymmärtää lukemastaan vain puolet, ei ole ymmärtänyt riittävästi.

Matemaattisista huipputaidoistakaan ei ole apua, jos kirjallisesta kysymyksestä ei hahmota, mitä pitäisi laskea.

Heikko lukutaito periytyy. Kännyköihin sulkeutuneet aikuiset antavat kehnon esimerkin jälkeläisille. Äänikirjoja kulutetaan koko ajan enemmän, mutta napit korvalla kotiaskareiden keskellä vaeltava vanhempi on verrattomasti kehnompi esimerkki kirjojen maailman tärkeydestä kuin sohvalle kirjansa kanssa rauhoittuva aikuinen.

Lukutaito on ajattelun taito, ja ajattelu vaatii aikaa.

Lukutaito on ajattelun taito, ja ajattelu vaatii aikaa.

Arjen hektisyys on huono tekosyy olla lukematta – tai antamatta mallia lukemiselle – jos kuitenkin on aikaa selata suoratoistopalveluiden uutuussarjoja. Sekin on jälkeläisten mieliin valuva valinta, jos kotona ei ole kirjahyllyjä tai kirjoja.

Raha ei ole syy. Tuskin koskaan suomalaisessa historiassa on ollut yhtä helppoa saada kirjoja joko lainaksi tai omaksi.

Lukutaitoa ei ole vain se, että hahmottaa kirjaimista sanoja, joiden viittauksen todellisuuteen ymmärtää. Se on kontekstointia, annetun tiedon asettamista laajempiin kehyksiin: mitä on haluttu sanoa ja miksi. Lukutaito on myös kriittistä arviointia siitä, miten teksti vaikuttaa.

Kriittisyyttä ei kuitenkaan pidä ymmärtää väärin. Se, että tulkitsee toisten kirjoituksia tahallaan väärin ei ole osoitus ylivertaisesta lukutaidosta vaan lopulta lukutaidottomuudesta.

Hyvä lukutaito on myös kykyä arvioida kriittisesti omia kirjoituksia – mielellään vieläpä ennen niiden julkaisua. Tämä Twitter-poliitikoille muistutuksena.

Kirjoittaja on kulttuurituottaja.