Vesa Kärkkäisen kolumni Markkinatalous ei toimi poikkeusoloissa

Luja luottamukseni markkinatalouteen horjui marraskuussa, kun sähkön hinta nousi korkeuksiin. Pikainen päässälasku riitti perusteeksi sanoa vanha ja hyvä sopimus irti.

Pari viikkoa sitten tuli lopulta viimeinen lasku pörssisähköstä. Julman kylmän joulukuun saldo oli siinä jotakuinkin sama kuin päässälaskun rätingeissä. Tänään tililtä lähtee 611,42 euroa. Hyhhyh.

Minulla on paljon ystäviä, jotka pitävät markkinataloutta hyvänä reseptinä kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Poliisin ja puolustusvoimat he sentään jättävät yhteiskunnan huoleksi, mutta muutoin markkinatalous olisi heidän mielestään politiikkaa ja demokratiaa parempi tapa johdatella yhteiskuntia. Olen eri mieltä.

Markkinatalous on hyvä renki, mutta isännäksi päästyään siitä tulee ahne ja typerä. Markkinatalouden lait eivät tunne armoa. Ne jakavat omaa oikeuttaan julmasti sen mukaan, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ne eivät piittaa oheisvaikutuksista ja oheiskustannuksista.

Markkinatalouden näennäinen oikeudenmukaisuus kyseenalaistuu, kun asioita tarkastellaan tavallisen kansalaisen näkökulmasta, etenkin poikkeusoloissa.

Maailmassa ja erityisesti Euroopassa eletään nyt todellisia poikkeusaikoja. Koronapandemia patosi ensin kysyntää siellä ja täällä ja kun kulkutauti näytti hellittävän otettaan, kysyntä räjähti. Tarjonta törmäsi nopeasti moniin tuotannon pullonkauloihin. Tuli pulaa keskeisistä komponenteista. Paljastui haavoittuvuuksia. Markkinatalouden lakien ohjaamana esimerkiksi puolijohteiden tuotanto on keskittynyt suurelta osin Aasiaan muutamille suurille toimijoille ja Yhdysvaltoihin. Suezin kanavaan vuosi sitten jumiutunut rahtialus kärjisti pulaa.

Tililtä lähtee 611,42 euroa.

Talouden nopea piristyminen veti myös energian hinnat nousuun. Samanaikaisesti Venäjä otti energian poliittiseksi aseekseen, mikä on näkynyt Keski-Euroopassa maakaasun kallistumisena. Se taas on vetänyt esimerkiksi lannoitetuotannon kustannukset pilviin.

Kun markkinatalous kompastelee, poliitikkojen on toimittava, ettei se menetä toimintakykyään kokonaan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen väliaikaiset toimet liikennepolttoaineiden hintojen nousun vaikutusten lieventämiseksi olivat tarpeen ja paikallaan. Vihreä siirtymä ei voinut olla este.

Markkinataloudesta ei ole edes normaalioloissa johtamaan maatalouspolitiikkaa saati poikkeusoloissa. Hallitukselta odotetaan lisätoimia silläkin saralla.

Olen edelleen sitä mieltä, että pörssisähkö on pitkällä tähtäimellä edullisin tapa ostaa sähköä. Siis normaalioloissa. Niitä odotellessa on sinniteltävä muuten.