Pääkirjoitus 27.2.2022 Ukrainan sota alleviivaa huoltovarmuuden tarvetta

Maatalouden kustannuskriisistä on puhuttu viime kuukausina paljon, mutta tilanteen korjaamiseksi on tapahtunut kovin vähän. Rakennemuutoksen velkaannuttama elinkeino kärsii niin suuresta tuotantokustannusten ja markkinahintojen epäsuhdasta, että maatalouden tuotantorakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta määräajaksi on lähinnä kosmetiikkaa. Puna huulissa ei auta, kun on huono housussa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ansioksi on silti sanottava, että maatalouden ahdinko on tiedostettu ja tunnustettu. Erityisen merkityksellistä on, että hallitus on ryhtynyt kiinnittämään huomiota maatalouden rooliin huoltovarmuuden turvaamisessa.

Sen lisäksi, että maataloustuottajille on turvattava toimeentulo, on huolehdittava myös siitä, että tuotantopanoksia on saatavilla: lannoitteita, polttoaineita ja vähän pitemmällä tähtäimellä myös varaosia koneisiin. On myös aika tunnustaa, että varsin suuri osa turvepelloista on välttämättömiä huoltovarmuuden kannalta.

Torstaina alkanut Ukrainan sota alleviivaa huoltovarmuuden tarvetta. Ukraina on yksi suurimpia maatalousmaita maailmassa, mikä näkyy jo kohonneissa vehnän ja maissin hinnoissa. Ukraina tuottaa jotakuinkin puolet maailman auringonkukkaöljystä. Sota pakottaa pohtimaan, miten siellä ja täällä käy, jos kevätkylvöt jäävät tekemättä sodan vuoksi.

Huoltovarmuuden ylläpitämisessä ruuantuotannolla on keskeinen rooli, mutta huoltovarmuus on paljon muutakin. Huoltovarmuus sisältää kaiken sen, mitä ilman ihminen ei Suomen pohjoisissa oloissa pärjää eli lyhyesti sanottuna ruokaa ja lämpöä. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen ilmoitti, että Ukrainan kriisin kiristymiseen on varauduttu jo kuukausia. Polttonesteitä on noin puolen vuoden tarvetta vastaava määrä (Helsingin Sanomat 25.2.). Sähkön tuonnissa Venäjän merkitys on viime vuosina pienentynyt ja se pienenee yhä, kunhan Olkiluodon ydinvoimala lopultakin alkaa toimia täydellä teholla ja tuulivoimaa tulee lisää. Venäjältä tuotava maakaasu on puolestaan korvattavissa muilla polttoaineilla, ainakin väliaikaisesti. Myös itärajan takaa tuotavalle hakkeelle on kotimainen vaihtoehto.

Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm ennustaa, että turve saattaa nousta arvoon arvaamattomaan (Savon Sanomat 26.2.). Niin todella, samoin EU:n omat kivihiilivarat. Niiden käyttö on kuitenkin jo nyt kallista ja jos kysyntä kasvaa, myös hiilidioksiditonnin hinta nousee. Siitä seuraa vakavia, mutta välttämättömiä kysymyksiä. Onko viisasta käydä päästökauppaa sodan sotkiessa markkinoita kaikin tavoin? Pitäisikö päästökauppa keskeyttää poikkeustilan ajaksi?

Miten siellä ja täällä käy, jos kevätkylvöt jäävät tekemättä?

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut