Pääkirjoitus Suomen Nato-jäsenyydelle on vahvat perusteet

Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan osoittaa, millainen valtio itärajamme takana on. Kaksinaamaisuutensa lukuisia kertoja osoittanut presidentti Vladimir Putin on tahrannut kätensä veljeskansan vereen. Suomi on elänyt noin 80 vuotta omalla tavallaan rauhan aikaa ensin Neuvostoliiton, sen hajottua Venäjän kanssa.

Neuvostoliitto laati pelisäännöt yhteistyölle. 1990-luvun alussa Suomi sai sijansa läntisessä yhteisössä liittymällä Euroopan Yhteisöön, nykyiseen Euroopan Unioniin. Suomi on pysynyt sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta maamme on kumppanuusohjelmilla niin lähellä Natoa kuin mahdollista.

Ensiaskel oli aikanaan amerikkalaisten Hornet-koneiden hankinta, jota seurasi ennen joulua tehty päätös korvata ne F-35 -häivehävittäjillä. Tapahtumat Ukrainassa havainnollistavat, kuinka oikea hävittäjäkauppa on. Uskottavaa puolustuskykyä ei saa ilmaiseksi. Merkittävä määrä uusista koneista sijoittuu Rissalaan.

Valtiojohtomme on todennut, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä minkäänlaista uhkaa. Puolustusvoimien viesti on sama. Syykin on ilmeinen. Venäjä on keskittänyt voimansa Ukrainassa käytävään operaatioon. Sinne on siirretty joukkoja myös Suomen lähialueilta.

Putinin tavoite on tullut tällä viikolla selväksi: Ukrainan valtaaminen ja nukkehallituksen asettaminen. Kun asetelma on jo olemassa Valko-Venäjällä, se merkitsisi pohjoisosiltaan Venäjän etupiirin laajentumista Nato-maiden rajoille Puolaan ja Baltiaan. Kysymys kuuluu, kuinka Putin pyrkii seuraavaksi järkyttämään Euroopan turvallisuusrakennetta. Enteellistä on, että Venäjä haluaa jo puuttua Viron yleisradioyhtiön sisältöön.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi tiedotustilaisuudessa tammikuussa, että Venäjä kunnioittaa Suomen ja Ruotsin oikeutta päättää Nato-jäsenyydestään. Niinköhän asia tosipaikan tullessa olisi? Kremlin lausuntoihin ja vakuutteluihin ei ole ollut luottamista. Putin puolestaan vaati marraskuussa Natolta takeita, ettei se laajene itään.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on puolustuskyvyn kehittämisen ohella nojannut 25 vuotta Nato-optioon. Useiden hallitusten ohjelmiin on eri tavoin kirjattu mahdollisuus hakea jäsenyyttä Natossa. Option aktivoiminen ei ole ollut lähelläkään. Se ei ole ollut ajankohtainen syvän rauhan aikana, eikä silloin, kun Venäjä ryhtyi kahdeksan vuotta sitten harjoittamaan voimapolitiikkaa Ukrainassa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on ollut toimiva. Kun rajan takana oleva suurvalta on paljastanut nykyisen olemuksensa ja Naton kannatus on kasvanut, Suomen on aika päivittää asemansa kansainvälisessä yhteisössä. Parhaiten turvaamme tulevaisuutemme Natossa, emme sen porstuassa - mieluiten yhdessä Ruotsin kanssa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut