Pääkirjoitus 4.3.2022 Tarpeen on myös herkkyys purkaa hallintoa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuuston ensimmäinen kokous käynnisti sote-uudistuksen rakentamisen hieman pahaenteisesti keskiviikkona. Keskustelu hallintosäännöstä karkasi käsistä ja kaikkiaan neljä muutosesitystä oli vähällä suistaa valtuuston juridiseen umpisolmuun ( Savon Sanomat 3.3.).

Sekä aluevaltuustoon että aluehallitukseen valittiin puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa. Alunperin varapuheenjohtajia piti olla kummallakin toimielimellä kaksi. Ilman muutosta perussuomalaiset olisivat jääneet vaille edustusta puheenjohtajistossa.

Laki hyvinvointialueesta velvoittaa perustamaan aluevaltuuston lisäksi ainoastaan aluehallituksen ja tarkastuslautakunnan ja aluevaalilautakunnan. Valtuusto voi lisäksi valita lautakuntia ja niihin jaostoja sekä johtokuntia liikelaitokseen tai jonkun tehtävän hoitamista varten eli hallintoa on mahdollista rakentaa tarpeelliseksi katsottu määrä.

Pohjois-Savossa lakisääteisten toimielimien lisäksi tulee neljä lautakuntaa ja jaostoja. Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta, ikäihmisten ja hoivan lautakunta, yleisten palveluiden lautakunta ja kokonaisturvallisuuslautakunta löytävät epäilemättä paljon tärkeää tekemistä.

Hyvinvointialueen toimintaan kuuluvat myös lakisääteiset vaikuttamistoimielimet, joita on kolme: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Jaostoja tulee niinikään kolme: omistajaohjaus- ja valvontajaosto, tulevaisuus- ja strategiajaosto sekä asiakaskokemusjaosto.

Into rakentaa hallintoa on monin tavoin ymmärrettävä. Uudistukseen liittyy paljon pelkoja ja pienempiin osiin jaettu hallinto luo illuusiota asioiden hallinnan tunteesta. Miljardin euron vuotuisten sote-menojen kohdentumista on oikeastikin vaikea hahmottaa, mutta kun kokonaisuuden pilkkoo lautakuntiin, toiminnot voivat avautua helpommin käsitettäviksi.

Uhka piilee siinä, että monimutkainen hallinto jäykistää ajattelua.

Kaikista suurin uhka piilee siinä, että monimutkainen hallinto jäykistää ajattelua, jolla ei pitäisi olla rajoja, kun luodaan kokonaan uutta ja tavoitellaan sujuvasti toimivia hoitoketjuja terveyserojen kaventamiseksi ja kustannusten nousun hillitsemiseksi.

Hallintoa on tyypillisesti helpompi rakentaa kuin purkaa. Veronmaksajilla on lupa odottaa uusilta aluevaltuutetuilta myös herkkyyttä purkaa hallintoa nopeasti, jos byrokratia uhkaa estää asioiden hoitamista sujuvasti. Hyvinvointialue pitää ymmärtää kansalaisia palvelevaksi prosessiksi, joka etenee ja muuttuu tarpeiden mukaisesti. Vain sillä tavalla toimien hyvinvointialue lunastaa olemassaolonsa oikeutusta.