Lääkäripulan syyt ovat syvemmällä

Jälleen viime viikolla ilmestyi haastattelu, jossa ideoidaan lääketieteellistä tiedekuntaan Keski-Suomeen, siis Jyväskylään. Tällä kerralla ideoinnista vastasi dosentti Teuvo Antikainen, jonka mukaan haave olisi mahdollista toteuttaa yhteistyön kautta. Kumppaniksi kelpaisi vaikka ulkomainen yliopisto. Perusteluksi hän ilmoittaa, että Keski-Suomella olisi siihen tiettyjä vahvuuksia, joskaan hän ei luettele niitä ( Keskisuomalainen 10.3.).

Perusterveydenhuollon lääkäripulan syyt ovat syvemmällä kuin koulutusmäärissä. Vanhempi neuvonantaja Antti Kivelä Sitrasta huomautti jo kolme vuotta sitten, miten lääkärien määrän lisääminen ei korjaisi nykyjärjestelmän valuvikaa, joka on nelikanavaisuus. Perusterveydenhuollon palveluja tarjoavat terveyskeskukset, työterveyshuolto, yksityiset lääkäriasemat ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Hän pitää mahdollisena parannuksena nykytilanteeseen yleiseurooppalaista omalääkärijärjestelmää. Kivelän laskelmien mukaan perusterveydenhuolto pelaisi 2500 lääkärillä. Perusterveydenhuollossa työskentelee vajaat 4000 lääkäriä ja työterveyshuollossa ja yksityisvastaanotoilla perustason terveydenhuoltoa tuotetaan 2000 lääkärin voimin. On lisäksi itsestään selvää, että lisää lääkäreitä olisi kustannustehokkainta kouluttaa nykyisissä lääketieteellisissä. Se onnistuu, mutta maksaa myös.

Lääkäripulasta puhuttaessa on muistettava aloittavat hyvinvointialueet. Niiden kokemuksia on aikanaan kuultava koulutuskysymyksissä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut