Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 16.3.2022 Pakolaisista voisi olla apua työvoimapulaan

Venäjän julmasta hyökkäyksestä Ukrainaan on seurannut valtava sotaa pakenevien ihmisten vyöry EU-maihin ja Suomi kantaa taakasta oman osuutensa. Samalla kun inhimillistä hätää helpotetaan tarjoamalla ruokaa, suojaa ja hoivaa, pakolaisille luodaan saman tien mahdollisuuksia myös normaaliin arkeen, jossa aikuiset käyvät töissä ja lapset koulussa.

Vaikka tavoite niin pakolaisilla kuin heidän auttajillaan on lähtökohtaisesti se, että pakolaiset palaavat aikanaan jälleenrakentamaan kotimaataan, osa pakolaisista saattaa haluta jäädä Suomeen, esimerkiksi siksi, että sota on tuhonnut tai hävittänyt kaikki syyt palata.

Suomen viranomaisilla ja poliitikoilla onkin tilaisuus rakentaa tilanteessa toivon näköaloja paitsi jääville pakolaisille myös työnantajille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Ukrainalaiset ovat eurooppalaisia, joten heidän kotouttamistaan tuskin kulttuurierot suuresti vaikeuttavat.

Työvoimapula on Suomessa tosiasia jo nyt ja se vain pahenee. Julkisen alan työntekijöiden eläkevakuuttaja Keva julkaisi maanantaina huolestuttavan ennusteen vakuutettujensa nopeasta eläköitymisestä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kunta-alan työntekijöistä jää eläkkeelle lähes 180 000 ihmistä, valtion palveluksessa olevista 35 000 ja kirkon työntekijöistä 5 400 eli yhteensä yli 220 000 ihmistä siirtyy pois työelämästä joko vanhuuseläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Toisin sanoen julkisen alan palkansaajista noin joka kolmas eläköityy kymmenen vuoden sisällä.

Työvoiman saatavuus on ollut pitkään ongelma esimerkiksi hoiva- ja opetusalalla ja pulma uhkaa kärjistyä alueellisesti. Suurimmat eläköitymisasteet ovat juuri niillä seuduilla, missä koulutettua työvoimaa on vähän tarjolla ja minne muutto on valitettavan pienelle joukolle vaihtoehto eli Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tosin on myös niin, että samoilla seuduilla opetusalan työpaikkojen määrää on paineita vähentää, koska lasten määrä vähenee jatkuvasti. Väestön vanhetessa hoivan tarve kasvaa, mikä tietää noin 30 000 uutta hoitajanpaikkaa vuonna 2030.

Töitä on tarjolla myös yksityisellä sektorilla, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ja voi sanoa, että käytännössä aivan kaikilla aloilla. Kipein tarve on juuri nyt maatalouden kausityöntekijöistä. Ainoa kestävä tie maahanmuuttajien työllistämisessä on toimia samoin kuin suomalaisten kanssa. Heillä ei voi teettää sen enempää töitä kuin suomalaisilla eikä heille voi maksaa pienempää palkkaa. Huonosti kohdellut lähtevät, eivätkä he tule takaisin.

Työvoimapula on Suomessa tosiasia jo nyt ja se vain pahenee.