Pääkirjoitus 20.3.2022 Maailman onnellisin maa voi pitää asemansa

Suomen kaupunkien kaduilla ja kujilla tai maaseudun teillä vastaantulevien ihmisten kasvoista ja olemuksesta ei voisi välttämättä heti päätellä, että täällä Pohjan perillä asuu maailman onnellisin kansa. Saati sitä, että tänä vuonna onnellisimman maan titteli tuli Suomelle jo viidennen kerran peräkkäin. Saavutus on aikamoinen, sillä YK:n onnellisuusraportti World Happiness Report -raportti on vasta kymmenen vuoden ikäinen listaus.

Järkyttävä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on omiaan korostamaan sitä kaikkea, mistä onnellisuus koostuu. Se on vapautta, tasa-arvoa ja veljeyttä eli vanhoja valistuksen ajan ihanteita, jotka ovat tulleet todeksi parhaimmin juuri pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Ihanteiden vaihtoehto näyttää todellakin olevan kuolema, kuten Ranskan vallankumouksen tunnuslauseen vähemmän tunnettu neljäs kohta julistaa, ou la mort. Kiitos kovan geopoliittisen kohtalon erityisesti Suomessa paitsi sodattomuudelle myös yhteiskuntarauhalle osataan antaa niille kuuluva arvo.

Raportin mukaan Pohjoismaissa on vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus, erinomainen tasapaino työ- ja perhe-elämän välillä sekä ilmainen koulutus ja terveydenhuolto. On kyllä. Tosin kaikkien mainittujen seikkojen tarpeellisuutta on kyseenalaistettu säännöllisesti, mutta toistaiseksi kehitys on kulkenut tyytyväisyyttä ylläpitävään suuntaan. Siinä mielessä demokratian voi sanoa onnistuneen.

Aivan kuten osakemarkkinoilla, myös onnellisuusasioissa on niin,, että mennyt ei ole tae tulevasta. Miten taata onnellisuus myös tulevaisuudessa, uusille sukupolville? Se ei todellakaan ole itsestään selvää. On nimittäin tärkeää huomata, että raportissa mainituilla Pohjoismaiden onnellisuuden rakennuspalikoilla on hintansa. Kaikki hyvä maksaa ja kaikelle sille on löydettävä mielellään iloinen maksaja. Nyt näköala on sellainen, että yksituumaisuutta tarvitaan lähivuosina enemmän kuin kymmeniin vuosiin. Eripuraisuudelle ei ole sijaa.

Onnellisuus merkitsee sitäkin, että poliittisessa päätöksenteossa etsitään mieluimmin tasapainoa ja sopua repivän identiteettipolitiikan sijasta. Käytännön esimerkiksi sopii vihreä siirtymä, jota ei voi rakentaa yksin ekologista ulottuvuutta silmälläpitäen, vaan myös taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä vaalien.

Suomalaisten onnellisuudella on myös kaupallista arvoa. Siitä hyvä esimerkki on torstainen uutinen Microsoftin uudesta datakeskusalueesta. Yhtiö perusteli investointiaan sillä, että Suomi on yksi johtavista tietoyhteiskunnista maailmassa. Hyvä perustelu, tosin samalla on selvää, että poliittisesti epävakaana maana tai horjuvana oikeusvaltiona Suomi tuskin investointeja houkuttelisi, vaikka kuinka olisi tietoyhteiskunta.

Eripuraisuudelle ei ole sijaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut