Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hirvitiheyden ylärajaa pitää laskea

Maaliskuu on juuri sitä aikaa, kun hirvi- ja suurpetokantojen hoidosta neuvotellaan riistahallinnon ja sidosryhmien kesken. Kyse ei ole sisäpiirin jutusta, vaikka salaperäisyys verhoaakin hirvitiheyden sääntelyä, vaan asia koskettaa laajoja kansalaispiirejä.

Koko maassa hirvikanta näyttää olevan laskussa. Nyt hirvien määrä osuus arvioväliin 69 000-93 500 hirveä. Pohjois-Savossa on neljä hirvitalousaluetta, joilla kaikilla hirvitiheystavoitteen haarukka on 2,5-3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Missään muualla Suomessa haarukka ei ole yhtä leveä, vaan tyypillisesti tiheystavoite on sovitettu puolen hirven toleranssiin. Pohjois-Savon poikkeavaan hirvitiheystavoitteeseen kiinnitti äskettäin huomiota MTK Metsänomistajien juristi Laura Harjunpää ( Savon Sanomat 13.3.).

Jos hirvitiheystavoitteen yläraja laskisi Pohjois-Savossa 3,0 hirveen kuten pitäisi, lisää metsästettävää tulisi eritoten maakunnan eteläisissä kunnissa, missä hirvitiheys on 3,4 – 3,6 hirveätuhannella hehtaarilla.

Hirvitiheydellä on merkitystä paitsi metsänomistajille myös luonnon monimuotoisuudelle. Hirvet tekevät vahinkoa erityisesti mäntytaimikoissa ja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Kun hirviä on liikaa, metsänomistajat joutuvat aivan kuin pakon edessä myöntymään kuusikoiden kasvattamiseen, vaikka puulajisuhteiden monipuolistamiseen olisi muutoin sekä kyky että halu.

Hirvitiheyden ylärajan lasku olisi omiaan vähentämään hirvituhoja myös liikenteessä.