Soteuudistus on maakuntien magneetti

Massiivinen sosiaali- ja terveysalan uudistus vaikuttaa toimivan yllättävän tehokkaana korkean profiilin rekrytointikanavana Helsingistä maakuntiin. Virta on tähän saakka vienyt Helsinkiin, mutta uusien hyvinvointialueiden johtajan pestit ovat sellaisia, jotka näyttävät ajavan kiinnostuksessaan ohi suurtenkin kaupunkien tai maakuntajohtajien virkojen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajan paikkaa tavoittelevien joukko kertoo paljon. Hakijoiden joukossa ovat korona-aikana valtakunnallisessa julkisuudessa runsaasti ollut Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtaja, Kuopion entinen apulaiskaupunginjohtaja Markku Tervahauta ja maakuntajohtaja Marko Korhonen.

Virkaan haluavat myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä viime kesästä johtanut Jan Tollet sekä hänelle tuolloin kisan hävinnyt Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen. Ennalta tuntemattomin haastatteluihin kutsutuista on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja Kirsi Leivonen.

Eikä korkeaa julkista profiilia puutu myöskään muilta hyvinvointialueilta. Kotiseudulleen Satakuntaan halajaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Hän on samoilta seuduilta kotoisin kuin vauvalomalla oleva koronaministeri Krista Kiuru (sd.), jonka vahvalla tuella puoluetoveri nimittiin nykyiseen toimenkuvaansa ohi viran edellisen haltijan, kokoomuslaisen Päivi Sillanaukeen. Sauma aukesi, kun demarit nousi hallitukseen ja kokoomus putosi oppositioon.

Varhilan ja Tervahaudan näkemykset taas eivät todellakaan ole aina osuneet yksiin pandemian hoidossa.

Eikä kahta ilman kolmatta. Sotessa pelintekijän paikalla sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana oleva kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) haluaa hyvinvointisatraapiksi omaan vaalipiiriinsä Lappiin.

Helsingistä on alkanut odotetusti kuulua kitinää, kun siellä työskenteleviä alansa huippuja on hakeutumassa muualle maahan. Perustelut ovat liikuttavan ennalta arvattavat. Hamuavat hyvin palkattuja töitä, ne kuuluvat. Ihan niin kuin huippuasiantuntijoille ei voisi olla mielenkiintoisia ja osaamistaan vastaavia töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Olennaista on, että hyvinvointialueiden johtajien tehtäviin löytyy parhaat käytettävissä olevat voimat. Nimitykset eivät voi tietysti olla millään lailla poliittisia virkanimityksiä esimerkiksi ministeriöiden kansliapäälliköiden tavoin. Johtamiskokemus- ja kyvyt ovat keskeisiä. Kun muutoksen keskellä on kyettävä näyttämään suuntaa, hyvinvointialueiden toimialaa pitää tuntea.

Valittavien on myös osoitettava konkreettinen sitoutumisensa alueeseen. Sitä ei voi hoitaa etänä vaan alueella on asuttava.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut