Kyläaktiiveja on tärkeää kuunnella

Kyläneuvostoja, kyläparlamentteja ja pitäjäraateja on perustettu viime vuosikymmeneltä lähtien moniin pitäjiin ja ideana on ollut kehittää oman asuinseudun olosuhteita vireämmiksi ja mukavammiksi, mutta samalla myös välittää kuntalaisten ruohonjuuritason viestejä varsinaisille kuntaelämän päättäjille eli kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien edustajille.

Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto katsoo, että kaikkien kuntien pitäisi ottaa kyläneuvostojen suhteen koordinoiva rooli, jotta viestit palvelutarpeista, kaavoitustoiveista tai hankeideoista välittyisivät ja kylien elinvoimaisuus kasvaisi (Savon Sanomat 3.4.). Koiviston idea on kannatettava, vaikka se sisältääkin vähäistä suuremman riskin toiminnan byrokratisoitumisesta.

Kuopion kaltaisessa maantieteellisesti laajassa kaupungissa liitoskuntien pitäjäraadit ovat todistaneet tarpeellisuutensa ja toimivuutensa viiden vuoden aikana. Kaupungin lähidemokratiajaosto pohtii parhaillaan osallisuus- ja vaikutusformaatin kehittämistä myös muille asuinalueille.

Kuntien on tärkeä oivaltaa, että kyläneuvostojen ja -parlamenttien sekä pitäjäraatien toiminta lepää tyypillisesti muutamien aktiivisten ihmisten varassa. Niin hienoa kuin se onkin, asetelmassa piilee kyllästymisen ja työlästymisen vaara, jonka estämiseksi kunnan työntekijöiden on osoitettava, että kyläaktiivit otetaan todesta ja heitä todella kuunnellaan.