Pääkirjoitus 11.4.2022 Energiakäänteessä pitää etsiä uusia tilaisuuksia

Varautumisen ministerityöryhmän linjaukset torstaina olivat lähtökohtaisesti vastauksia kipeän ajankohtaiseen energiakriisiin, mutta samalla ne viestivät, miten Suomi tarttuu tilaisuuteen hyödyntää energiakäännettä. Poliittisten päätösten läpimenoa helpottaa, että samalla kyse on turvallisuusratkaisuista.

Huoltovarmuuden näkökulmasta oli tärkeää, että hallitus lisää metsähakkeen saatavuutta, varmistaa turvetuotantoa ja ryhtyy hankkimaan kaasua Venäjästä riippumattomasti lng-terminaalilaivalla yhdessä Viron kanssa.

Eritoten vihreiden karsastama turpeenkäyttö ei aiheuttanut nyt nenien nyrpistelyjä, koska liikenteen fossiilisista polttoaineista irtautumista vauhditetaan roimasti. Aikaisemmin vihreään siirtymään on osoitettu kestävän kasvun ohjelmassa miljardin euron verran EU-rahoitusta vuosina 2022-2026. Nyt tehdyt päätökset tuovat sen päälle kansallista lisärahoitusta 700 miljoonaa euroa.

Valtio luo ainoastaan olosuhteita yksityisille investoinneille.

Jo kehysriihessä hallitus kertoi rakentavansa vihreille investoinneille ohituskaistan ja antavansa lisää resursseja investointiluvitukseen.

Elinkeinoelämän keskusliitto kiitteli vuolaasti hallitusta toimista, jotka mahdollistavat luopumisen venäläisestä fossiilienergiasta ja tukevat puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa. Kiitosten lisäksi EK toivoi päätöksille jatkoa varsinaisista uudistuksista, joilla tavoitellaan puhtaiden investointien johtavan kohdemaan asemaa Euroopassa. EK katsoo, että lupakäsittelyjen sujuvoittamiseksi on puututtava myös viranomaiskäsittelyn rakenteisiin ja prosesseihin. Järjestö on aikaisemmin arvioinut, että viranomaispäätöstä odottavia investointeja olisi vähintään 3,2 miljardin euron arvosta.

Niin tärkeitä kuin valtion toimet ovatkin, on välttämätöntä tiedostaa, että valtio luo ainoastaan olosuhteita yksityisille investoinneille, jotka kohdistuvat energian tuotantoon ja energiajärjestelmiin sekä energiatehokkuuden kasvattamiseen.

Odotukset vihreää siirtymän taloudellisia mahdollisuuksia kohtaan kasvavat koko ajan, koska Venäjän kaupan pysähtyminen ja euroalueen talousnäkymien heikkeneminen vähentävät nopeasti suomalaisen teollisuuden tilauksia. Keskuskauppakamarissa nähdään, että ulkonen kysyntäympäristö on yhä vahva eli talous kasvaa edelleen, joskin hitaammin kuin ennen Ukrainan sotaan.

Omat haasteensa suomalaiselle teollisuudelle tuovat raaka-aineiden saatavuusongelmat sekä hintojen nopeat ja yllätyksellisen suuret nousut.