Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vesa Kärkkäisen kolumni Rahaa ei ole ja konstitkin on käytetty

Joku yrittäjä joskus sanoi, että kun rahaa ei ole, silloin on otettava konstit käyttöön.

Nyt näyttää, että Mikkelissä on konstitkin vähissä. Kaupunginjohtaja Timo Halosen tiistainen irtisanoutuminen ja sen ympärillä käyty keskustelu kielivät toivottomuudesta. Vai mitä pitäisi ajatella siitä, kun Mikkelissä sanotaan, että valmentajaa vaihdetaan, koska joukkuetta ei voi vaihtaa?

Joukkuetta ei voi vaihtaa.

Mikkeli on kärsinyt pitkään muuttotappiosta. Sellainen vähentää tuloja, etenkin kun lähtijät ovat usein hyviä veronmaksajia. Sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu tekee siksi erityisen kipeää. Essote-kuntayhtymän laskutuksen Mikkelin kaupungille on arvioitu nousevan tänä vuonna 226,7 miljoonaan euroon. Vielä 2017 maksuosuus oli vajaa 180 miljoonaa euroa.

Harmia harmin päälle. Niin voi luonnehtia takaiskuja, joita Mikkeli on joutunut ottamaan viime aikoina vastaan. Kaupunginjohtajalla ei ole tiettävästi ollut niissä roolia, mutta ne vaikeuttavat kaupungin talouden vakauttamista. Viime syksynä Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Mikkelin kaupungin valituksen 13,2 miljoonan euron valtionosuuden takaisinperinnästä, joka koski Otavan opiston lukiokoulutuksesta perusteettomasti maksettuja rahoja. Ikävää julkisuutta ja kustannuksiakin Mikkelille toi niin sanottu professuurihanke, kun kaupunki maksoi kahdelle Mikkelissä toimineelle LUT-yliopiston professorille palkkaa normaalin professoripalkan päälle. Tilintarkastusyhteisö KPMG katsoi selvityksessään, ettei ollut mahdollista luotettavasti arvioida, saiko kaupunki rahoilleen vastinetta. Mikkelin jätevedenpuhdistamon 32,8 miljoonan euron urakkasopimuksen purku johti puolestaan oikeudenkäyntiin. Siitä odotetaan ratkaisua ensi kesänä. Korvausvaatimukset kaupunkia kohtaan ovat ainakin kuusi miljoonaa euroa.

Ei ihme, että Halonen on hiihtänyt tänä talvena 2500 kilometriä.

Niin ne konstit. Energiayhtiöiden omistusten myynti on tyypillinen housuunpissimistaktiikka, johon kuntien talousahdingossa luottamushenkilöt mieluusti turvautuvat. Huippuhintaa tuskin irtoaisi Mikkelin 14,02-prosentin omistuksesta Suur-Savon Sähkössä, koska energiayhtiö teki viime vuonna yli 30 miljoonan euron tappion ja omavaraisuus sukelsi. Siinä voi olla myös seikka, joka hillitsee Suur-Savon Sähkön halua ostaa Mikkelin kaupungin kokonaan omistama velkainen Etelä-Suomen Energia kokonaan tai edes osittain.

Pohjois-Savossa on Kuopion Energia ja on Savon Voima. Niitä on hoidettu paremmin kuin eteläsavolaisyhtiöitä. Ja Kuopion talous on kohtuullisella tolalla. Iloitkaamme siitä.