Pääkirjoitus 13.4.2022 Miinuskorkojen aika näyttää nyt päättyvän

Yksi taloushistorian oudoimmista rahamarkkinoiden vaiheista päättyi tiistaina, kun asuntolainojen yleinen viitekorko 12 kuukauden euribor nousi ensimmäistä kertaa yli kuuteen vuoteen plussalle, joskin niukasti ollen vain 0,005 prosenttia. Edellisen kerran viitekorko oli nollan yläpuolella tammikuussa 2016.

Twitterissä vuoden euriborin kipuamisen nollan yläpuolelle nosti esille muun muassa OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, jonka mukaan muutos muistuttaa, että nousu voi jatkua ja että nousulta kannattaa suojautua. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich puolestaan katsoi, että velalliselle nousu on huono asia, mutta se tekee hyvää negatiivisiin korkoihin turtuneelle eurotaloudelle. S-pankin päästrategi Lippo Suominen aprikoi, miten jonnet ei muista, että asuntolainakorkoon kuuluu muutakin kuin marginaali.

Varteenotettavimmat pelonaiheet piilevät taloyhtiöissä.

Asuntolainojen korkosuojaukset ovat vaikuttaneet viime vuosina peräti turhilta ja siksi kovin kalliilta ja niinpä niitä on arvosteltu pelkäksi pankkien rahastuskeinoksi. Ääni kellossa epäilemättä muuttuu nyt.

Ennen kuin kukaan asuntovelallinen hätääntyy, kannattaa paneutua reaalikoron käsitteeseen. Reaalikoroksi sanotaan hintojen nousun ja korkojen erotusta. Kun reaalikorko on miinusmerkkinen eli nimelliskorko on hintojen nousua pienempi, velallinen hyötyy, koska lainapääoman reaalinen arvo pienenee. Tallettajalle negatiivinen reaalikorko tekee kiusaa, koska se heikentää talletuksen ostovoimaa.

Viime vuosina inflaatio eli hintojen nousu on ollut hidasta, vaikka Euroopan keskuspankki EKP on elvyttänyt taloutta matalilla koroilla ja omaisuuserien osto-ohjelmalla. Nyt inflaatiovauhti on sen sijaan kova niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa, joskin eri syistä. Amerikkalaisten talous kasvaa, kun taas Euroopassa asumisen, liikkumisen ja ruuan hinnat nousevat. Hintojen ja korkojen noususta voikin tulla ongelma, jos palkat eivät nouse tai maksukyky heikkenee jostakin muusta syystä.

Finanssivalvonta on varoittanut velkaantumisen riskeistä toistuvasti. On ilmeistä, että korkotason noususta johtuvat varteenotettavimmat pelonaiheet piilevät taloyhtiöissä, koska niissä on merkitystä myös naapureiden koronmaksukyvyllä. Valtiovarainministeriö onkin ehdottanut muun muassa uudisrakentamisen taloyhtiölainan osuudeksi enintään 60 prosenttia uudiskohteen velattomasta hinnasta ja lyhennysvapaakieltoa taloyhtiölainojen viidelle ensimmäiselle vuodelle.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut