Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vesa Kärkkäisen kolumni Maalaustaksa on tuhat euroa per mies per päivä, sanoo nyrkkisääntö

Oletko hoksannut tarkastella kotiasi ulkoapäin viime päivinä? Kevätauringossa ulkoverhouksen puutteet näkyvät selvästi. Varsinkin etelän puoleisilla seinillä auringon paahde rapistaa helposti maalia irti paneeleista. Jossakin kohdassa saattaa olla lauta lahonnut. Matala kivijalka tekee erityisen pahaa laudoitukselle. Kannattaisi maalata ja korjata.

Pääsiäisenpyhinä oli tilaisuus kuunnella, kun tuttavaperheen poika kertoi innoissaan lähtevänsä Helsinkiin kesäksi töihin. Maalaushommiin. Palkolliseksiko? Ei sentään. Toiminimellä yrittämään yhdessä kaverin kanssa, hänkin toiminimellä.

Nuorukaisilla on kokemusta pääkaupunkiseudun markkinoista jo viime kesältä. Uudet asiakkaat löytyvät kuulemma helposti vanhojen naapurustosta. Ulkoverhouksien maalaamisesta maksetaan kelpo palkkaa, kun jaksaa painaa pitkää päivää. Jos ei tarjous kelpaa, joku toinen siihen tarttuu. Tekijöistä on pulaa.

Lohdullinen tieto verottajan vastaantulosta on tehokas kikka.

Vaan mitä maksaa maalaus asiakkaalle? Esimerkkitapaukseksi pääsee talo, jossa on ulkoverhous on pääosin tiilestä. Räystäänaluset ovat hyvässä maalissa, mutta talon päätykolmion laudoituksen maalipintaa ovat omenapuun oksat piiskanneet ja sade.

Nuorimies ilmoittaa lonkalta, että hinta asettuu haarukkaan 6000-8000 euroa. Jos kaksi miestä tulee työmaalle, pystyttää telineet, pesee maalattavat kohdat ensin, antaa kuivua ja maalaa sitten ja koko urakka kestää nelisen päivää, siitä se hinta tulee.

Nyrkkisääntö on, että päivässä yksi mies maalaa 250 euron arvosta maalia, palkkaa pitää maksaa 500 euroa ja arvonlisävero päälle. Toisin sanoen pyörein luvuin tuhat euroa per mies per päivä.

Aloitteleva kauppatieteilijä tuntuu hallitsevan ainakin hinnoittelun. Maalille oli laskettu menekkiä pesupäivällekin.

Yksi kiinnostava ulottuvuus maalaustyön markkinoinnissa on kotitalousvähennys. Asiakkaan sopii antaa kauhistella tovi jos toinenkin kallista urakkaa. Lohdullinen tieto verottajan vastaantulosta on tehokas kikka saada nimi sopimukseen. Kotitalousvähennyksen maksimi on 40 prosenttia työn osuudesta, mutta korkeintaan 2250 euroa ja omavastuu sata euroa vuodessa. Maksimivähennyksen saa, kun laskussa on työn osuutta 5875 euroa. Toisin sanoen, kun 8000 euron urakassa työn osuus on 4000 euroa, siitä saa kotitalousvähennystä 1560 euroa. Vähennys tehdään verosta, joten maalausurakan lopulliseksi hinnaksi jääkin 6440 euroa. Siis jos sinulla on tarpeeksi maksettavaa veroa, josta vähennyksen voi tehdä.

Onko kotitalousvähennys valunut hintoihin? Nuori yrittäjä arvelee, että on. Toisaalta hinnat muodostuvat markkinoilla.

Esimerkkitalossa kauppaa ei syntynyt. Isäntäväen ajatus oli, että maalla kannattaa rakentaa telineet vanhasta puutavarasta itse, pestä seinät itse, ostaa maalit itse ja jättää ainoastaan maalaustyö ammattilaiselle. Jos maalarin palkkaa vielä työntekijäksi, kotitalousvähennyksenä voi vähentää 15 prosenttia palkasta ja kaikki palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Jos pelkkä maalaustyö kestäisi 40 tuntia ja niistä maksaisi 25 euron tuntipalkan, tuhannen euron palkasta jäisi maksettavaa 850 euroa. Maaleihin menisi kenties tuhat euroa, mutta urakasta ei tarvitsisi maksaa arvonlisäveroa. Ja telineiden pystytykselle ja pesutyölle, niille ei tietenkään lasketa hintaa. Ne kun onnistuvat omalla ajalla, joka on perisuomalaisen ajattelun mukaan ihka ilmaista.