Pääkirjoitus 21.4.2022 Vasemmistoliitto kipuilee eniten Nato-jäsenyyttä

Eduskunnan keskiviikkoinen lähetekeskustelu hallituksen turvallisuusselonteosta tuki arvioita, joiden mukaan Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on vasemmistoliittolaisille vaikeinta hyväksyä, toki poislukien Ano Turtiainen (vkk.), joka on ilmeisesti itse rakentanut muista poikkeavan tilannekuvan.

Yhden esimerkin tarjosi maltillisen ryhmäpuheenvuoronsa jälkeen kansanedustaja Jussi Saramo (vas.). Hän sortui härnäämään perussuomalaisia, jotka hänen mukaansa olivat aikaisemmin suurimpia Putinin tukijoita, mutta mielipide on nyt muuttunut. Puheenvuoro oli asiaton keskustelussa, jossa tarkoitus on etsiä kansallista yhteisymmärrystä Suomen tulevaisuudelle äärimmäisen tärkeässä kysymyksessä. Huutelua lukuunottamatta perussuomalaiset eivät provosoituneet.

Tarkoitus on etsiä kansallista yhteisymmärrystä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron mukaan Nato-jäsenyyden puolesta puhuu vahvimmin se, että kynnys hyökätä Suomeen nousisi. Ryhmän näkemyksen mukaan hakemuksen yhteydessä Suomen pitäisi kuitenkin pohtia suhdettaan ydinaseisiin ja yksipuolisia rajoitteita niiden asettamiselle Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti. Kun malleja jo on, pohdinnalle on paikkansa.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) puolestaan kyseenalaisti Nato-jäsenyyden hakemista monin tavoin ja muistutti, että tärkeintä on huolehtia omasta uskottavasta puolustuksesta. Hän epäili, että Nato-jäsenyys johtaisi yleisen asevelvollisuuden murenemiseen. Mustajärvi myös aprikoi, miten Natolle kävisi, jos Donald Trump nousisi uudelleen valtaan ja Yhdysvallat irrottautuisi Natosta kokonaan.

Mustajärven sinänsä asiallinen pohdinta jätti huomiotta sen, että liittoutumattomuus katosi Suomelle mahdollisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen vaihtoehtojen joukosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se, että Venäjän halu ja eritoten kyky hyökätä Suomeen jatkuvasti heikentyvät Ukrainan julman sodan vuoksi, ei tarkoita sitä, että niiden vahvistumista pitäisi jäädä odottamaan.

Suomussalmelainen kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) huomautti, ettei hänellä rajaseudulla syntyneenä ole harhaluuloja Venäjästä. Hän peräänkuulutti keskustelun jatkamista ja ilmoitti haluavansa yhä lisää tietoa Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Niin tapahtukoon. Lisäksi Kyllönen moitti turvallisuusselontekoa siitä, ettei siinä ole sanaakaan rauhantyöstä. Kommentilta vie terää se, että perimmältään selonteon koko idea on etsiä ja löytää Suomelle tehokkain tapa turvata rauha.