Hanhikivi I -hanke ei toteudu. Fennovoiman päätös lopettaa ydinvoimalan laitostoimitussopimus venäläisen Rosatomin suomalaisen tytäryhtiön Raos Projectin kanssa oli hyvä päätös. Arvuuttelut äärimmäisen politisoituneen hankkeen tulevaisuudesta pitikin lopettaa. Uutta venäläistä ydinvoimalaa ei Suomeen tule.
Fennovoima perustelee päätöstään sillä, että hanke on viivästynyt jatkuvasti ja Rosatom on osoittautunut kyvyttömäksi viemään hanketta eteenpäin ja sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen epäonnistumisen riskejä. Toisin sanoen Fennovoima ei päättänyt sopimusta yksin sodan takia. Hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä tosin arvioi vielä maaliskuussa hankkeen edenneen vuoden ajan ennen sotaa paremmin kuin koskaan (Kauppalehti 24.3.).
Menetyksiä on vaikea estää.
Todellisuudessa hankkeelta katosi pohja pois ja nimenomaan sodan vuoksi. Sota teki venäläisestä ydinvoimasta riskin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi jo maaliskuussa eduskunnassa, että on täysin mahdotonta myöntää rakentamislupa hankkeelle, jonka iso omistaja "on rikkonut kaikkia kansainvälisiä säännöksiä". Venäjä muun muassa valtasi väkivalloin Tshernobylin ydinvoimalan.
Hanhikivi I:n rakentamislupa ehti olla vireillä työ- ja elinkeinoministeriössä lähes seitsemän vuotta. Lupa ei edennyt, koska hakemuksesta puuttui Säteilyturvakeskuksen (Stuk) lausunto. Stuk odotti turvallisuusselvityksiä, joita se ennättänyt koskaan saada. Onneksi ei, nyt voidaan sanoa.
Koko ydinvoimalan kustannusarvio oli alunperin 7-7,5 miljardia euroa. Venäjä yritti rakentaa ydinvoimaloista korkean teknologian vientiliiketoimintaa ja siksi ydinvoimala piti rakentaa nimenomaan Suomeen, joka ei tunnetusti tingi turvallisuudesta. Ukrainan sota pyyhki pois kaikki toiveet.
Fennovoiman päätös selkiyttää tilannetta vain venäläisen ydinvoiman suhteen. Epäselvää sen sijaan on, miten käy ydinvoimalaa varten rakennetulle ympäristölle Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Hanke on niellyt tähän mennessä 600-700 miljoonaa euroa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksessa omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) katsoo, että hanke on liian arvokas menetettäväksi kokonaan. Hän on toki oikeassa, mutta menetyksiä on vaikea estää. Ajatus tehtyjen panostusten hyödyntämisestä nimittäin edellyttää käytännössä sitä, että Rosatom Voima luopuu 34 prosentin omistuksestaan Fennovoimassa. Sellaisesta ei ole merkkejä. Toisekseen uskottavan laitostoimittajan ilmaantuminen hankkeeseeen lienee yhtä epätodennäköistä kuin kotimaisen rahoituksen löytäminen hankkeen läpiviemiseksi.