Päätoimittajalta Suomalaisuuden päivänä määritellään Suomelle uutta asemaa

Alkava viikko on historiallisesti Suomelle merkittävä. Sitä ei tee historialliseksi, että Venäjä pullistelee totuttuun tapaan huomenna voitonpäivänään huolimatta odotetettua vaatimattomammasta sotamenestyksestään Ukrainassa. Saa nähdä, millainen uusi luku Kremlin puppugeneraattoreista tällä kertaa irtoaa.

Eiköhän presidentti Vladimir Putinin kädessä ole jälleen hänen taajaan heiluttelemansa natsi-kortti. Se kourassa hän on propagandassaan perustellut käsittämättömän brutaaleja sotatoimia Ukrainassa. Voitonpäivän juuret ovat natsi-Saksan kukistumisessa vuonna 1945. Natsit kelpaavat vihollisia kaikkialla näkevälle Putinille yhä vajaat 80 vuotta myöhemmin tekosyyksi viattomien ihmisten murhaamiselle ja kiduttamiselle.

24.2.2022 oli päivä, jolloin hyväuskoisimmat näkivät, millaiseksi valtioksi diktaattori Putin on Venäjän muovannut. Opposition edustajat tapetaan tai teljetään vankilaan. Kansalaisyhteiskunnan rippeitäkään ei ole jäljellä. On vain yksi totuus, Putinin totuus. Siihen totuuteen kuuluu, että Venäjän etupiiriin katsomaksi valtiot eivät saa itsenäisesti määritellä asemaansa. Toiminta perustuu niin koti- kuin ulkomailla pelon lietsomiseen.

Asiaan puuttui tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Hänen mukaan useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Viittaus osoitti suoraan Venäjälle. Niinistö alleviivasi, että Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.

Päivämäärässä on symboliikkaa.

Putin teki lukuisia virhearvioita hyökkäyksessä Ukrainaan. Hän luulotteli, että maa on vallattavissa salamasodalla. Päinvastoin kävi. Vastassa oli maansa itsenäisyydestä kynsin hampain pitävä kansakunta.

Länsi ei tyytynyt katsomaan ukrainalaisten kärsimystä vierestä kuten Putin arvioi, vaan Venäjälle on asetettu laajoja pakotteita. Niiden ensisijainen tavoite on näivettää Venäjän sotakoneisto. Se ottaa aikaa, mutta se hinta pitää maksaa. Jos sitä ei makseta, Venäjä käy entistäkin röyhkeämmäksi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi myös Suomen uuteen todellisuuteen. Olimme neljännes vuosisadan Nato-option varassa. Jäsenyys tuntui kaukaiselta, vaikka Suomi on ollut mukana lukuisissa Naton kumppanuusohjelmissa. Lähtökohta oli, että valitulla linjallaan Suomi on vakauttava tekijä Pohjolassa.

Tilanne on kääntynyt vajaassa kolmessa kuukaudessa päälaelleen. Suurin osa suomalaisista kannattaa jäsenyyttä. Poliittisia päätöksiä Nato-hakemuksen tekemiseksi on tulossa pikapuoliin.

Presidentti Niinistö kertoo Nato-kantansa viimeistään torstaina 12.5. Päivämäärässä on symboliikkaa. Tuolloin vietetään suomalaisuuden ja J.V. Snellmanin päivää. Kuopiossakin vaikuttanut Snellman oli sanomalehtimies, kirjailija ja filosofi, joka edisti vahvasti suomalaisuuden ja suomen kielen asemaa.

Snellman oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen markan käyttöönotossa. Näin myöhemminkin. Kun Suomi liittyi euroon, vakaan talouspolitiikan ohella oli taustaperusteena oli myös turvallisuuspolitiikka.

Vaikka eduskunta lopullisesti päättää Nato-hakemuksen jättämisestä, ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa johtavan presidentin mielipide on keskeinen, käytännössä ratkaiseva. Suomen on haettava sellaisia ratkaisuja, jotka takaavat parhaalla mahdollisella tavalla olot, joiden puolesta ei tarvitse taistella J.V. Snellmanin ja hänen aikalaistensa tavoin.