Pääkirjoitus 12.5.2022 Hoitajajärjestöt koettelevat kohtuuden rajaa

Kunta-alan palkkakiistan ratkaisu venyy hamaan tulevaisuuteen, kun hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer hylkäsivät sovittelulautakunnan tekemän sovitteluesityksen. On mahdollista ja toivottavaakin, että muut osapuolet etenevät esityksen pohjalta, mutta hoitoalan työriidassa palataan jälleen lähtöruutuun.

Ehdotetussa palkkaohjelmassa oli aitoa kompromissin henkeä. Lautakuntaa johtavan alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen mukaan ehdotus oli tasapuolinen, reilu, kestävä ja vakauttava. Ratkaisulla haluttiin kohentaa työntekijöiden ostovoimaa ja nostaa etenkin pienituloisten palkkoja. Samalla oli otettava huomioon palkkainflaation riski ja hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys. Sanalla sanoen pyrittiin kohtuuteen.

Muille työntekijäjärjestöille esitys olisi käynyt. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT olisi hyväksynyt yhteiskuntarauhan nimissä sovun, vaikka sekin olisi heikentänyt kansantaloutta.

Raha on entistä tiukemmassa.

Tehy ja SuPer aloittavat seuraavaksi joukkoirtisanoutumisten valmistelun. Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan hoitajilla ei ole kiire. Rytkösen kommenttien perusteella järjestöt jopa odottavat hyvinvointialueiden aloittamista, jolloin palkankorotusvaatimukset voidaan kohdistaa entistä suoremmin hallitukselle ja valtiovallalle. Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttivat myös kevään 2023 eduskuntavaaleista, joissa hoitoalan kriisi voi nousta kärkiteemaksi.

Hoitajajärjestöt ovat johdonmukaisesti vaatineet muita aloja tuntuvasti suurempia korotuksia palkkaerojen umpeen kuromiseksi. Tehy ja SuPer pelaavat kuitenkin kovin panoksin. Joukkoirtisanoutumiset olisivat järeä ase myös työntekijöiden itsensä kannalta.

Jo hyvinvointialueilla toteutettava palkkaharmonisointi nostaa alan keskituloja tuntuvasti. Odottavatko järjestöt, että ne voivat sanella vaatimuksensa palkkausohjelmaan sellaisenaan, vai onko aitoa halua kompromissiin?

Kansalaiset ovat kyselyjen mukaan valmiita jopa veronkorotuksiin hoitajien palkkakuopan korjaamiseksi. Tarkkaa korotustasoa ei kuitenkaan voida ratkaista gallupeilla. Julkistaloudelle on koitunut uusia välttämättömiä kuluja huoltovarmuudessa ja maanpuolustuksessa. Raha on entistä tiukemmassa, ja taantuma uhkaa.

Suomalaisten myötätunto on ollut kiistassa vahvasti hoitajien puolella. Työn mitoituksen ja työolojen ongelmat, palkkojen jälkeenjääneisyys ja koronakriisin aiheuttama lisäkuormitus ovat yleisesti tiedossa. Palkkaus on tärkeimpiä keinoja vastata hoitajapulaan, joskaan ei ainoa. Hoitajien vaatimukset ovat perustaltaan oikeutettuja. Kysymys kuuluukin, paljonko on tarpeeksi.