Pääkirjoitus 17.5.2022 Pikkupolitikointi ei ratkaise soten suuria pulmia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuusto valitsi maanantaina alueen ensimmäiseksi johtajaksi maakuntajohtaja Marko Korhosen, 50, selvin numeroin. Hän sai 48 ääntä, kun vastaehdokkaina olleet Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen sai 13 ja THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kolme ääntä.

Lopputulos oli odotettu. Marko Korhosesta hyvinvointialue saa maakuntaan lujasti sitoutuneen johtajan, joka myös tuntee alueensa. Hänen taustansa paitsi maakuntajohtajana myös Kaavin ja Lapinlahden kunnanjohtajana tuo johtamiseen syvyyttä, jota uuden tehtävän menestyksellisen hoitaminen edellyttää.

Päätöksiä pitää alkaa tehtailla resurssien jatkuvasti niuketessa.

Valintaprosessi itsessään ansaitsee huomiota. Se oli hyvin vivahteikas, koska se kärjistyi jo varhain asetelmaan kokoomus vastaan muut. Oireellista oli, että hyvinvointialueen hallitus ei kyennyt muodostamaan valtuustolle esitystä valittavasta henkilöstä. Aluehallituksen valitsema haastatteluryhmä haastatteli viittä hakijaa. Haastattelujen perusteella haastatteluryhmä ohjasi soveltuvuusarviointiin Markku Tervahaudan ja Marko Korhosen. Ulkopuolelle jäi muun muassa Jari Saarinen, joka oli kokoomuksen ehdokas tehtävään loppuun saakka.

Johtajan valinta meni valtuuston maanantaisessa kokouksessa kokoomuksen vaatimuksesta äänestykseen jo siitä, ratkaistaanko valinta heti vai palautetaanko koko asia uuteen valmisteluun.

Hyvinvointialueen hallinnon toimivuudesta on syytä olla erityisen huolissaan, jos kokoomus asemoi itsensä jatkossakin ikään kuin oppositioon. Puolueen edustajien joukossa on paljon sote-alan asiantuntemusta, jota tarvitaan päätöksentekoon mukaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Pikkupolitikoinnille ei suurin surminkaan ole tilaa, kun päätöksiä pitää alkaa tehtailla resurssien jatkuvasti niuketessa.

Todellisia ongelmia on jo näköpiirissä. Viime viikolla soten rahoituslaki oli eduskunnan lähetekeskustelussa ja paljastui, että niin sanottu yliopistosairaalalisä toteutuu aikaisintaan vuonna 2024. Viivästys tietää liki 30 miljoonan euron rahoitusvajetta hyvinvointialueelle. Huhtikuun alussa annetun asetuksen mukaan hyvinvointialueiden käyttöön siirtyvien toimitilojen pääomavuokrassa käytetään kuuden prosentin tuottovaatimusta. Siitä johtuva ennakoimaton lisäkulu on lähes samaa luokkaa kuin palkkaharmonisaatiosta koituva meno eli helposti kymmeniä miljoonia euroja Pohjois-Savossa.