Pääkirjoitus 19.5.2022 Suomi ja Ruotsi sitoivat yhteen kohtalonsa

Keskiviikosta tuli se päivä, jolloin Pohjoismaiden ainoat liittoutumattomat maat Suomi ja Ruotsi jättivät yhtä aikaa hakemuksen liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäseneksi.

Aamun tilaisuus Naton päämajassa Brysselissä oli koruton, kuten kai useimmat historialliset tapahtumat ovat. Tapahtuma sitoi yhteen Suomen ja Ruotsin kohtalot. Maat marssivat Nato-jäsenyyttä kohti tasavertaisina kumppaneina. Hakemukset otti vastaan sotilasliiton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Askel oli Ruotsille suurempi kuin Suomelle.

Askel oli Ruotsille suurempi kuin Suomelle, joka on oppinut oikullisen itänaapurinsa ansiosta realiteettien tajun kantapään kautta. Ruotsi on sen sijaan ylpeillyt pitkällä rauhan ajalla, josta maa on saanut nauttia. Harva edes muistaa, että Ruotsi on sotinut viimeksi 208 vuotta sitten. Tuolloin sota kesti 20 päivää ja sen lopputuloksena Norjasta tuli osa Ruotsia.

Parinsadan vuoden ajan Suomi on ollut Ruotsin ulkopoliittisen suojamuurin ratkaisevan tärkeä osa metsineen, järvineen ja soineen, minkä merkitys tosin väheni, kun naapurukset liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsin luotto Suomen tuomaan turvaan oli niin luja, että se sai Ruotsin jättäytymään vapaaehtoisesti Naton ulkopuolelle vuonna 1949.

Nyt on tärkeä tiedostaa, että historiallisilla Nato-jäsenhakemuksilla oli pakottava syy. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että Vladimir Putin haluaa muuttaa turvallisuuspoliittista asetelmaa koko Euroopassa ja palauttaa Venäjän suurvallaksi. Tulevaisuuden turvallisuuspoliittiset laskelmat näyttivät, että turvassa ei olisi enää sen paremmin Suomi kuin Ruotsikaan. Kummassakin maassa tajuttiin, että pelkällä EU-jäsenyydellä ei olisi aitoa turvallisuuspoliittista painoa tosipaikan tullen.

Vaikka naapurusten viime päivien yhtäaikaiset kansanvaltaiset päätökset ovat näyttäneet kovin vaivattomilta, olisi väärin ajatella, että Suomen ja Ruotsin perinteisesti läheiset välit yksin selittäisivät samantahtisen Nato-marssin. Todellisuudessa kummankin maan asiantuntijat ovat pallotelleet Nato-jäsenyyden mahdollisuudella peräti vuosikymmeniä ja erityisesti viime vuosina. Erilaisten uhkien mahdollisuuksia luotaavissa keskusteluissa on tullut aina kirkkaasti selville se, että Suomen ja Ruotsin on oman etunsa vuoksi oltava Nato-asiassa yhtä mieltä.

Suomen ja Ruotsin päätös hakeutua Naton jäseneksi on erityisen merkityksellinen kolmelle Baltian maalle. Niiden turvallisuus lisääntyy, kun Pohjoismaista muodostuva yhtenäinen linnake rakentuu Naton sisälle.