Pääkirjoitus 23.5.2022 Ero reservistä yleistyi yllättävän paljon

Tänä vuonna on hyväksytty täydennyspalvelushakemuksia jo yli 2 400, kun esimerkiksi viime vuonna reservin jätti noin 400 henkilöä. Siviiliin siirtyvien määrä on kasvanut yllättävän paljon.

Maanantaina Pelastusopistolla alkoi jo täydennyspalveluksen viides koulutuserä tänä vuonna (Savon Sanomat 18.5.). Kurssilaisten joukossa oli myös muutama nainen. Naisten innolla irrottautua reservistä täydennyspalveluksen suosio ei selity, sillä asepalveluksen suorittaneista naisista ainoastaan 50 on hakeutunut täydennyspalvelukseen tänä vuonna.

Täydennyspalveluksen suosion kasvu oli ilmiönä odotettavissa.

Viisipäiväisen täydennyspalveluksen suosion kasvu oli ilmiönä odotettavissa, sillä samoin kävi esimerkiksi vuonna 2014, jolloin Venäjä valtasi oikeudettomasti Krimin niemimaan Ukrainalta. Silloin turvallisuustilanne tuntui kiristyvän, nyt sodan kylmät kasvot kauhistuttavat.

Kun henkilö hakeutuu täydennyspalvelukseen, hän vapautuu reserviläisen sodan ajan tehtävästään ja siten myös muutoin mahdollisista reservin kertausharjoituksista. Kun täydennyspalvelus on suoritettu, paluu reserviin ei ole enää mahdollista.

Täydennyspalvelus on aikanaan räätälöity asepalveluksen vaihtoehdoksi siinä tapauksessa, että asevelvollisen suhde asepalvelukseen muuttuu. Vaikka muutoksen oletetaan perustuvan vakaumukseen, syyt siviiliin siirtymiselle saattavat olla paljon käytännönläheisempiä. Jos kertausharjoituskutsu ei satu kutsuhetkellä sopimaan elämäntilanteeseen, sen voi kovin helposti torjua täyttämällä hakemuksen Siviilipalveluskeskuksen verkkopalvelussa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan tahto puolustaa Suomea aseellisesti on nyt mittaushistorian korkein. Reserviläisten into siirtyä siviiliin näyttäytyy kyselytuloksen valossa outona ilmiönä. Tosin 25–34-vuotiaista vain 54 prosenttia kannattaa aseellista puolustautumista silloinkin kun tulos näyttäisi epävarmalta. Kokeeko kasvava osa asevelvollisista aseellisen reservin pelkästään uhkana itselle, eikä niinkään mahdollisuutena puolustaa itseään ja kotikontuaan?

Ilmiselvän ristiriidan hälventämiseksi olisi kenties syytä tarttua entisen puolustusministerin Seppo Kääriäisen Twitterissä esittämään ajatukseen (18.5.) kotiseutujoukkojen perustamisen selvittämisestä laajalla parlamentaarisella pohjalla. Onhan Ruotsissakin hemvärnet ja Virossa kaitseliit, Kääriäinen perustelee.