Suomessa on perinteisesti joka vuosi arvuuteltu, riittääkö energiaa talven kulutushuippujen aikana ja aina on voitu jälkikäteen todeta, että hyvin riitti. Jo nyt tiedetään, että ensi talven osalta arvuutteluun liittyy paljon tavanomaista enemmän epävarmuutta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut nopeasti Suomen energiapalettia, selvästi EU-pakotteita nopeammin. Suomalaiset yhtiöt lopettivat sekä kivihiilen että öljyn hankinnan Venäjältä. EU-pakotteet kohdistuvat kivihiilen ostoon elokuussa ja öljyn suhteen EU vasta neuvottelee pakotteista.
Metsähakkeen tuonti lakkasi myös maaliskuussa, mutta se johtui Venäjän valtion päättämästä puun ja hakkeen vientikiellosta.
Syksyllä ja talvella tilanne kiristyy.
Sähköntuonti loppui 14. toukokuuta, kun venäläisen Inter RAO:n tytäryhtiö RAO Nordic ilmoiti asiasta maksuliikenteen vaikeuksiin vedoten.
Lopulta myös kaasuntuonti lakkasi viime lauantaina, kun venäläinen Gazprom niin päätti. Perusteluksi yhtiö ilmoitti sen, että Suomi ei Gasumin omistajana suostunut maksamaan venäläisten vaatimalla tavalla eli eurojen sijasta ruplilla.
Maakaasun käyttö on varsin suurta Suomessa, mikä helposti unohtuu, koska kotitaloudet, kauppa, palvelut ja kasvihuoneet käyttävät vain kolmisen prosenttia 23 terawattitunnin vuotuisesta käytöstä. Energiantuotannossa maakaasun osuus on ollut kolmanneksen luokkaa ja teollisuuden osuus yli 60 prosenttia.Korvaavia energianlähteitä venäläiselle maakaasulle valmistellaan parhaillaan.
Juuri nyt energiaa riittää, kun sitä ei tarvita lämmittämiseen. Tosin Olkiluoto 2 on huollossa ja Olkiluoto 3:n koekäyttö jatkuu, Pohjois-Ruotsin siirtoyhteydet kangertelevat huollon vuoksi ja vesivoimaa ei voi normaalisti säätää kevättulvien takia.
Syksyllä ja talvella tilanne kiristyy. Kukaan ei tiedä, miten vettä sataa Norjan ja Ruotsin vesivoimaa pyörittämään. Epävarmuutta liittyy yhä Olkiluoto 3:n kohtaloon, kun parhaillaan generaattorin jäähdytysjärjestelmää tarkastetaan ja korjatan ja voimalan säännöllinen sähköntuotanto siirtyy syksyyn. Kolmas epävarmuus liittyy kelluvaan LNG-terminaaliin, jonka avulla on ollut tarkoitus korvata venäläistä maakaasua. Sen käyttövalmius tänä vuonna on epävarma.
Energiateollisuuden vahva näkemys on, että sähköä ja lämpöä riittää myös pakkashuippujen aikaan, kun hinta rajoittaa teollisuuden energian käyttöä. Hinta ohjaa kotitalouksiakin säästämään ja ajastamaan kulutustaan. Esimakua kovista hinnoista saatiin jo viime joulukuussa. Jos tuotannon kaikki riskit laukeavat, pakkasilla nähdään uusia hintahuippuja.