Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vesa Kärkkäisen kolumni Nurmi muuttuu monin paikoin hanhensonnaksi, eikä maidoksi

Kerrotaan, että vimmaisen hunnijohtaja Attilan hevosen kavioiden jäljiltä ei ruoho kasvanut. Samaan tapaan mustalla muralla on jopa tuhansia hehtaareja itäsuomalaisia peltoja, joilla sadattuhannet valkoposkihanhet taas tänä keväänä pysähtyivät ruokailemaan.

Viljelijät kärsivät hanhien vierailusta. Ja kun sanotaan, että viljelijät kärsivät, oikeasti se tarkoittaa, että ruuantuotanto häiriintyy. Esimerkiksi lehmät eivät voikaan muuttaa alkukesän ensimmäistä nurmisatoa maidoksi, koska nurmi on muuttunut hanhensonnaksi. Vaan onpa linnuista iloakin. Lintubongarit ovat voineet ihastella, miten valkoposkihanhia voi näkyä kerralla yli 20 000.

Jos joku kysyy, mitä ihmettä, BirdLife Suomi vastaa internet-sivullaan: valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji. Sitä ei saa tappaa. Sitä ei saa häiritä ilman lupaa. EU suojelee valkoposkihanhea erityisesti, sillä lintu kuuluu lintudirektiivin ensimmäiseen liitteeseen, eikä sitä ole mainittu lintudirektiivin toisessa liitteessä, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Mikään EU:n jäsenmaa ei voi säätää lajia riistalinnuksi.

Suomeen on syntynyt hanhipaimenten ammattikunta.

Kaikki mitä BirdLife Suomi mainitsee suojelusta, on totta. Valitettavasti. Kun lintu on kovan väännön ansiosta saatu lintudirektiivin ensimmäiseen liitteeseen, sitä ei sieltä poisteta, ei vaikka suojeluperuste eli lajin uhanalaisuus on kadonnut. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee valkoposkihanhen elinvoimaiseksi lajiksi.

Valkoposkihanhia saa tosin ampua, poikkeusluvalla. Ammuttu lintu pitää hävittää, sitä ei saa syödä.

Valkoposkihanhen suojelusta on mahdollista löytää myönteinenkin puoli. Se työllistää. Suojelun ansiosta Suomeen on syntynyt hanhipaimenten ammattikunta. Huomioliiveihin sonnustautuneet hanhipaimenet partioivat hanhipelloilla yötäpäivää kiihkeimmän muuttosesongin aikana hätistellen lintuja pois pelloilta. Lintujen hätistelyyn on kokeilultu myös lasertykkejä, käsilaseraseita, sireenejä. Tehokkain valkoposkihanhien karkottaja on tähän mennessä ollut killerbeeksi nimitetty drooni, joita lentelee kolmen laitteen partioina Tohmajärven Valkeasuon pelloilla 120 hehtaarin alueella (Yle Uutiset 19.5.).

Ei olisi viljelijöillä hädän päivää, jos kotimaista ruuantuotantoa puolustettaisiin yhtä tarmokkaasti.

Pari viikkoa sitten kävi ilmi, että Varsinais-Suomen ely-keskus on tehnyt kymmenkunta tutkintapyyntöä Itä-Suomen poliisilaitokselle valkoposkihanhien syysmuuttoon liittyvien karkottamislupien lupaehtojen vastaisesta toiminnasta.

Valkoposkihanhien ampumisesta on muun muassa raportoitu puutteellisesti. Jokaisesta ampumisesta on raportoitava paikka- ja päiväkohtaisesti erikseen vuorokauden kuluessa ampumisesta. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ei pidä lupaviranomaisen toimintaa oikeasuhtaisena. Hänen mukaansa viranomaisen pitäisi ensisijaisesti selvittää hallinnollisin toimin, onko lupaehtoja rikottu ja onko rikkomisessa ollut tahallisuutta tai huolimattomuutta. Sen jälkeen pitäisi yrittää neuvoin ja kehotuksin korjata tilanne. Ammuttujen lintujen syöntikieltoa Tolvanen pitää keinotekoisena ja likipitäen "rikoksena ihmisyyttä vastaan". Hänen mukaansa EU ei hanhipataa liedeltä vie (Maaseudun Tulevaisuus 28.5.).

Tolvanen on järjen ääni! Poliitikkojen Suomessa ja EU:ssa on syytä kuunnella häntä. Nykymeininki tekee kaiken muun pahan lisäksi hallaa luonnonsuojelulle.