Pääkirjoitus 6.6.2022 Kalliiseen sähköön pitää varautua nyt

Venäjältä ei ole tullut sähköä Suomeen yli kolmeen viikkoon, eikä maakaasua pariin viikkoon. Samaan aikaan sähkön vienti Venäjältä Baltiaan on myös katkennut. Kun samaan aikaan ydinvoimaloita on huollettu ja siirtoyhteysrajoitus Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä on ollut voimassa, sähkön hinta on ollut viime viikkoina tavanomaista korkeammalla. Oman lisänsä hintoihin on tuonut Olkiluoto 3, joka on ollut jälleen pois tuotannosta. Sen testikäyttö jatkuu ensi torstaina.

Kallis sähkö ei kuitenkaan saa ihmisiä nousemaan barrikadeille. Rauhallista tilannetta selittää ilman muuta se, että kesällä sähköä kuluu paljon vähemmän kuin talvella. Lisäksi useimmilla on kiinteähintainen sähkösopimus, jolla asiakas saa sähköä entiseen tapaan entisellä hinnalla. Pitäisi muistaa, että talvi voi olla hyytävän kylmä ja silloin sähköä kuluu paljon.

Sähkömarkkinoita ei ole rakennettu toimimaan kriiseissä.

Viime talvi opetti, että hurjatkin hintapiikit ovat mahdollisia. Pörssisähkön keskimäärin 200 euron megawattituntihinta viime joulukuussa osoitti, että sähkömarkkinoita ei ole rakennettu toimimaan kriiseissä.

Aalto-yliopiston tutkijat kertoivat maaliskuussa mallinnuksestaan, joka kuvasi, mitä venäläisenergian loppuminen voisi tarkoittaa huoltovarmuudelle. Riskianalyysi osoitti, että pahimmillaan sähkön tuotanto ei kattaisi kulutusta 2500 tuntina vuodessa. Sellainen tilanne mahdollistuisi, jos kaikki sähkön tuontiyhteydet olisivat poikki. Jos sen sijaan sähkön tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta toimisivat normaalisti, tehovaje olisi korkeintaan 16 tuntia vaikka Olkiluoto 3 ei olisi toiminnassa.

Tutkijat suosittelevat huoltovarmuuden takaamiseksi sähkön säännöstelyprotokollaan valmistautumista. Siitä vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Yksi säännöstelyidea on lyhyiden sähkökatkojen kierrätys. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski sanoo, että Suomessa pitäisi varautua kauhuskenaarioon, jossa sähkön tuotannon ja kysynnän väli kasvaa äkillisesti ja hinta nousee raketin lailla (Suomen Kuvalehti 22/22).

Myyntihinnan sääntely esimerkiksi hintakatolla on vaikeaa, koska EU-sääntely estää sen. Siksi hintakatosta pitääkin sopia koko EU:n alueelle, yhdessä. Tutkijoiden hahmottelema järjestelmätason riski on todellinen juuri sellaisessa tilanteessa, jossa Venäjän energiatuonti leikkautuu samanaikaisesti koko EU-alueella. Silloin sähkömarkkinaan kohdistuu systeemitason shokki. Sellaiseen on alettava varautua heti eikä viidestoista päivä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut