Viime aikojen metsäkeskustelu on jälleen kerran ajautunut kummalliseen konkeloon, jossa hakkuista pidättäytymistä pidetään jonkinlaisena ratkaisuna hiilinielun kasvattamiseen.
Suomen metsät sitovat edelleen enemmän hiiltä kuin metsistä hakkuilla viedään. Lisäksi iso osa hakatusta puustosta ei ole mikään hiilipäästö, vaikka niinkin helposti ajaudutaan ajattelemaan. Esimerkiksi sahatavaraksi jalostettuna puu pysyy edelleen hiilivarastona, mutta jossain muualla kuin metsässä. Rakennuksissa puu voi pysyä hiilivarastona parhaimmillaan satoja vuosia.
Lasku hoitamattomista metsistä lankeaa maksuun.
Jotta metsistä saadaan sahatavaraa, siis tukkeja, joista sahatavaraa tyypillisesti jalostetaan, metsiä on hoidettava. Se tarkoittaa taimikonhoitoa, ensiharvennusta ja kenties toistakin harvennusta ennen kuin päästään päätehakkuuvaiheeseen. Siihen tapaan Suomessa on toimittu kymmeniä vuosia ja sen ansiosta puuvaranto metsissä on kasvanut tämän päivän mittoihin.
Vaihtoehtoiseksi metsienhoidon tavaksi on nostettu viime vuosina jatkuvaa kasvatusta. Sen on ajateltu pelastavan ilmaston ja parantavan monimuotoisuutta. Todellisuudessa metsien kasvua ei voi vippaskonsteilla kiihdyttää. Jos hakkuista nyt pidättäydytään hiilinielun kasvattamiseksi, lasku hoitamattomista metsistä lankeaa maksuun myöhemmin. Kasvu hidastuu. Jo nyt metsien pienentynyt hiilinielu johtuu ainakin osittain siitä, että metsien ikärakenne on kallistunut hitaamman kasvun puolelle. Toki hiilinielua ovat pienentäneet myös kasvaneet hakkuut, joihin puuntuonnin lakkaaminen Venäjältä tuo lisäpainetta.
On virhe sanoa, että Suomen metsät olisivat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Todellisuudessa niin sanottu maankäyttösektori, johon metsätkin kuuluvat, on muuttunut päästölähteeksi, kun metsien hiilinielu on pienentynyt.
Esimerkki maankäyttösektorin pysyvistä muutoksista nähdään pian Siilinjärven Kasurilassa, missä vajaan 50 hehtaarin peltoalue muuttuu omakoti- ja rivitaloalueeksi. Sen jälkeen se ei sido hiiltä sitäkään mitä se peltoviljelyssä on tehnyt tai mitä se olisi vaikka metsitettynä voinut sitoa.
Metsien järkevän hoidon lyhytnäköisen estämisen sijasta EU:ssa olisi etsittävä kestäviä keinoja fossilisen energian käytön vähentämiseksi. Siinä työssä suomalaiset europarlamentaarikot ovat eturintamassa. Heidän tehtävänsä on myös muistuttaa, että metsät pysyvät hiilinieluna sitä varmemmin mitä enemmän kasvua edistäviä hakkuita tehdään. Todisteeksi siitä käyvät Suomen metsät.