Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sami Vainion kolumni Helteisiin sopeutuminen vaatii myös medialukutaitoa

Tarinan mukaan Diogenes pyysi Aleksanteri Suurta väistymään auringon edestä, kun tämä aikansa mahtavin hallitsija oli kehottanut kuuluisaa kyynikkoa toivomaan mitä tahansa.

Filosofi ei tainnut olla kovin viisas, sillä heidän pitäisi sanonnan mukaan istua varjossa. Toisaalta Diogeneesta kerrottiin, että hän asusteli tynnyrissä karaistakseen itseään. Askeetikkona hän piti kipua, nälkää ja fyysisen nautinnon välttämistä tienä kohti hyvettä.

Näin ollen auringon edessä seisoneen Aleksanterin virhe olikin siinä, että hän hetkellisesti esti Diogeneelta sielua jalostavan kärsimyksen.

Antiikin kertomus tuli mieleeni, kun luin THL:n julkaisusta, että liiallinen sisätilojen viilentäminen voi heikentää väestön sopeutumista kuumaan säähän. Kohtaamme jälleen resilienssin eli sitkeyden tai mukautumiskyvyn, jota liian helpot olot voivat rapauttaa.

Suhteessaan kesäsäähän ihmiset tuntuvat jakautuvan ääripäihin. Auringonpalvojat rakastavat saunamaisia ilmoja, toiset taas toivovat vain, että käristys loppuisi eikä tulisi takaisin.

Avaa illalla ikkuna ja kokeile, miltä ilmavirta tuntuu.

Minä en pidä helteistä mutta yritän sietää niitä  – mitäpä muutakaan ihminen säälle voi.

Tutustuimme juhannuksena ystäväperheen mökillä ilmalämpöpumppuun, ja hommahan toimii. Sähkölämmityksen yhteydessä sijoitus myös maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi kaukolämpöön kytketyssä kerrostalossa kannattavuuslaskelma muuttuu. Pumpun viilennystoiminnon hyöty rajoittuu Suomessa yleensä muutamiin viikkoihin vuodessa.

Mutta miksipä ei satsaisi elämisen laatuun, jos on varaa ja halua, puhumattakaan tilanteesta, jossa pätsi käy terveyden päälle.

Asuntojen välillä on tietenkin valtavia eroja kuumuudelle altistumisessa sijainnin, varjostuksen ja rakenteen mukaan, kuten myös yksilöiden välillä lämmön kestämisessä tai jopa siihen hakeutumisessa.

Asun kerrostalon eteläpäädyssä, johon paahtaa esteettä lähes aamusta iltaan. Kuluneella hellejaksolla sisälämpötila nousi korkeimmillaan yli 27 asteen. Vielä näillä lukemilla olen kokenut pärjääväni ihan perinteisillä tuulettimilla. Kaikki ylimääräinen rehkiminen on tietysti tauolla.

Varma keskikesän merkki ovat lehdistössä "näin viilennät asuntosi" -lajin vinkkijutut. Välillä ohjeet hieman hymyilyttävät.

Esimerkiksi tuulettimia saatetaan vähätellä, sillä ne eivät viilennä "oikeasti". Palstametrejä on käytetty siihenkin, miten ilmavirta varmasti suunnataan "oikein". Minulle läheltä suoraan yläruumiiseen tähdätty puhallus on taannut miellyttävän vilpoisan olon ja hyvät yöunet.

Yleisen ohjeen mukaan ikkunat on pidettävä kiinni, kunnes ulkona on viileämpää kuin sisällä. Toki näin, mutta luukkujen sulkeminen itsessäänkin lisää päivän mittaan tukaluutta. Annan tähän täydentävän vinkin: avaa illalla ikkuna ja kokeile, miltä ilmavirta tuntuu. Jos tuntuu hyvältä, jätä auki.

Päättömin on niin ikään toistuva neuvo, jonka mukaan märkätilojen lattialämmitystä ei saisi koskaan kokonaan poistaa vaan korkeintaan vaimentaa. Hölmöläiset lämmittävät asuntoaan helteellä. Kyllä nesteet haihtuvat ilmankin, kunhan ilmanvaihto pelaa.

Kokemus helteestä on aina yksilöllinen. Senkään tähden kaikkea, mikä mediassa lukee, ei kannata ottaa kuin Jumalan sanaa tai lääkärin määräystä.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.