Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Susanna Pekkarisen kolumni Onko kaapissasi vierasvara vai mökkilokkien torjuntaopas?

Muistan, miten mummolassa juotiin kahvia pienestä kukkakupista. Kahviin oli toki meille lapsille hulautettu reilusti maitoa ja sokeriakin, ja siihen sitten kastettiin pullaviipaleita tai kanelikorppuja.

Makua olennaisempaa koko toimituksessa oli, että siinä me serkukset olimme, melkein kuin aikuisia kahvipöydässä. Mummolan ovi oli meille auki.

Luultavasti tuohon aikuisuuden tavoitteluun liittyi mielessäni myöhemmin haave siitä, että aikuisena minulla olisi kauniit kahviastiat ja ystävät tulisivat kylään. Kuvittelin, että minulla olisi aina pullaa pakastimessa ja kattaisin käden käänteessä pöydän valmiiksi. Pyysin rippilahjaksikin sinisiä kuppeja.

Viimeistään korona-aikana tuo kuva kahvintuoksuisista visiiteistä haihtui. Jos oli sosiaalinen media ensin vanginnut osan ystävistäni ikuiseen varallaoloon milloin missäkin viestipalvelussa ja sitten ruuhkavuodet sekä harrastusrumba pyyhkäisseet loppujenkin kavereideni jaksamisen yli, niin sitä sakeampi pölykerros peitti lasivitriiniin säilöttyjä kahvikuppejani. Ne nököttivät niin surullisen näköisenä lasin takana, että lopulta pakkasin ne pois näkösältä.

Mökkilokki tarkoittaa vierasta, joka tuppautuu kylään.

Kun nyt ensimmäisenä kesänä erinäisten koronarajoitusten jälkeen luin verkossa keskusteluja ”mökkilokkien” torjunnasta, aloin miettiä, missä kuplassa oikein olenkaan elänyt. Mökkilokki tarkoittaa vierasta, joka tuppautuu kylään mökille, vaikka isäntäväki ei heitä paikalle toivoisikaan.

On tietysti eri asia tulla vieraisille päiväkausiksi ja passuuttaa itseään kuin saapua kahville naapuriin, mutta onko jokin meissä suomalaissa muuttunut perustavanlaatuisesti? Vai sattuiko minulle vain mummot, joiden kaapissa oli ennemminkin vierasvara kuin opas epämieluisten vieraiden karkottamiseen?

Toisaalta suomalaiset ovat avanneet oviaan Ukrainasta saapuneille pakolaisille auliisti. Toivottavasti auttamisen halu ja yhteiskunnan tuki kannattelevat auttajia täällä. Keski-Euroopassa näkyy jo merkkejä vieraanvaraisuuden kaikkoamisesta. Esimerkiksi belgialaiset ovat alkaneet häätää ukrainalaisia muualle kodeistaan. (Iltalehti 29.6.2022)

Kun muutin ensimmäisen kerran Itä-Suomeen, opin sanonnan "talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan". Uusi ystäväni selitti sen tarkoittavan, että vieraiden takia ei tarvitse tehdä suursiivousta tai istua heitä odottamassa minuutilleen tietyllä kellonlyömällä saapuviksi. Isäntäväki voi elää tavalliseen tapaan vieraista huolimatta. Presidentti Urho Kekkonen käytti sanontaa historiallisena Etyk-keväänä, kun hallituskriisi osui juuri siihen hetkeen, kun olisi ollut tärkeä kiillottaa Suomen kuvaa kansainvälisessä politiikassa.

Hämmentävää kyllä, myöhemmin olen kuullut sanonnalle lähes päinvastaisiakin selityksiä. Onneksi ainakin Savossa jokaisella on lupa tehdä oma tulkintansa sananparresta.

Omalla kohdallani koronaerakkona eläminen taisi korostaa entisestään mummomaisia piirteitäni. Kun pitkän tauon jälkeen ystäväpariskunta saapui meille viime viikonloppuna kylään, kaikki emäntägeenini aktivoituivat ja tekaisin piirakkaa ja mansikkaleivoksia. Eikä yhtään haitannut, että kahvi juotiin niistä mukeista, jotka ovat käytössä arkenakin.

Kirjoittaja on verkkotoimittaja.