Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 9.7.2022 Neljännet rokotteet vihdoin liikkeelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi keskiviikkona, että neljättä koronavirusrokotetta koskevaa suositusta laajennetaan loppukesästä asteittain 60 vuotta täyttäneisiin ja riskiryhmäläisistä nuorempiinkin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta monen asiantuntijan mielestä jo aiemmin olisi parempi.

Presidentti Sauli Niinistökin ihmetteli kesäkuussa lehtihaastattelussa rokotusten panttaamista. Kyse ei ollut vain poliitikon yksityisajattelusta vaan näkemyksestä, jolle on myös tieteellistä pohjaa. Suomessa THL:n nihkeää rokotuslinjaa ovat arvostelleet muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Faktat ja arvot tulisi erottaa.

THL:llä on omat perustelunsa olla laajentamatta neljättä kierrosta liian aikaisin. Laitoksen johtajan Mika Salmisen mukaan maksimaalinen hyöty pyritään ajoittamaan talveen, jolloin epidemian uuden aallon oletetaan olevan vaikeimmillaan. Ajoitus on tärkeä, koska lisäannosten antama suoja tartuntoja vastaan on lyhytaikainen.

Esimerkiksi Broas kuitenkin kyseenalaistaa Salmisen edustaman, allergiasiedätykseen rinnastuvan niukkuuden logiikan, jonka mukaan rokotusten liian tiheä toistaminen vähentää niiden antamaa suojaa. Broaksen mukaan tällaisesta ei ole tieteellistä näyttöä (Yle 6.7.). Ei siis pitäisi olla lääketieteellistä estettä sille, että vanhemmille ikäryhmille ja myös hoitohenkilökunnalle annettaisiin rokotuksia tiheämpään tahtiin kuin nuoremmalle väestölle.

Salmisen ja Broaksen väittely julkisuudessa äityi perjantaina sanasodaksi, josta ei puuttunut tahallisen väärinymmärtämisenkään piirteitä. Olisi jatkuvasti muistettava esimerkiksi perusasia, että suoja tartuntaa ja vakavaa tautia vastaan ovat kaksi eri asiaa.

Kuten Salminen tähdensi, kolmannet rokotteet eivät enää estä omikronia leviämästä, mutta auttavat etenkin nuoria ikäryhmiä selviämään tartunnasta lievin oirein. THL:ltä voidaan kuitenkin edelleen vaatia annettuja painavampia perusteita sille, että ikääntyneiden ja riskiryhmäläisten rokotustahti on monia verrokkimaita hitaampi.

Kansalaisia asiantuntijoiden kiistely voi hämmentää. Päätös rokotustahdista ei kuitenkaan synny suoraan taskulaskimesta katsomalla vaan nojaa kokonaisarvioon, puhumattakaan yhteiskunnan sulkemiseen ja avaamiseen liittyvästä moniulotteisesta harkinnasta. Erimielisyys toimintasuosituksista on osin ymmärrettävää, mutta keskustelussa faktat ja arvot tulisi selkeästi erottaa. Asiantuntijoiden keskinäinen nokittelu ja uskottavuuden horjuttaminen ei ainakaan ole kansanterveyden etu.