Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 14.7.2022 Fortumin huima riskinotto idässä laukesi kerralla

Energiayhtiö Fortumin enemmistöomistus saksalaisessa Uniperissa on kostautumassa tavalla, jossa jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja. Saksan suurimpana kaasun maahantuojana Uniper ajautui syöksykierteeseen, kun venäläinen Gazprom rajoitti vientiä vastauksena EU:n Venäjä-pakotteisiin. Uniper tuottaa miljoonia euroja tappiota päivässä, sillä se joutuu hankkimaan kaasun rajusti kohonneeseen markkinahintaan mutta välittämään sitä asiakkailleen vanhoilla kiinteillä hinnoilla.

Fortum on rahoittanut tytäryhtiötään tänä vuonna jo kahdeksalla miljardilla. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomen valtio ei kuitenkaan voi Fortumin enemmistöomistajana lähteä enempää pääomittamaan Uniperia.

Perussyy energiakriisille eli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei häviä pitkään aikaan. EU:n piti kuristaa Venäjän taloutta irtautumalla energiariippuvuudesta, mutta Putin nokittikin sulkemalla kaasuhanoja omaehtoisesti.

Perussyy kriisille ei häviä.

Fortumin näkökulmasta parasta olisi Saksan valtion tulo osakkeenomistajaksi ja kaasuliiketoiminnan pilkkominen erilliseen yhtiöön. Osaratkaisuna voisi toimia myös asiakassopimusten avaaminen niin, että markkinahintojen nousua viedään kuluttajahintoihin. Tätä keinoa voitaneen kuitenkin käyttää vain rajallisesti sisäpoliittisista syistä. Huonoimpana vaihtoehtona pidetään Uniperin kansallistamista nimelliseen hintaan.

Kriisi on potentiaalisesti vakava myös suomalaisten veronmaksajien kannalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vaatikin hallitukselta kovuutta. Hän korosti Saksan omaa vastuuta maan ydinvoiman alasajosta ja sen seurauksena kaasuriippuvuuden lisäämisestä.

Saksalaisten kuluttajien tukeminen avoimella piikillä suomalaisen valtio-omistajan kassasta onkin kestämätöntä. Samaan hengenvetoon on kuitenkin muistutettava Fortumin omasta ja yhtiön toimintaa valvoneiden omistajaohjausministerien vastuusta. Uniper-kriisi on vain lopullinen päätepysäkki yhtiön suuressa idänseikkailussa.

Ei ole mitään jälkiviisautta siinä, että sekä Fortumin suoria voimalainvestointeja Venäjällä että Uniper-kauppoja pidettiin laajasti riskisijoituksina jo tuoreeltaan. Kun mukaan lasketaan osuudet Pyhäjoen ydinvoimalahankkeessa ja Nord Stream 2 -hankkeessa, Fortumin maariskeillä oli yksi yhteinen nimittäjä eli Venäjä.

Fortumissa valtionyhtiön ja pörssiyhtiön kaksoisroolissa onnistuttiin yhdistämään molempien huonoimmat puolet: kietoutuminen idänsuhteiden kautta jälkisuomettuneeseen ulkopolitiikkaan ja lyhytnäköinen riskinotto välittömien voittojen sokaisemana.