Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jari Jolkkosen kolumni Sosiaalinen media pitäisi kieltää alle 16-vuotiailta

Jotakin täysin outoa tapahtui amerikkalaisten nuorten elämässä vuosina 2010–12. Ahdistuksen, masennuksen ja yksinäisyyden kokemukset sekä itsensä vahingoittamisesta, tavallisesti viiltelystä, johtuvat nuorten sairaalakäynnit nousivat jyrkästi.

Näissä mielenterveyden ongelmissa tapahtui 50–150 prosentin kasvu, hieman ikäryhmästä ja oireista riippuen. Erityisen jyrkästi ongelmat kasvoivat 11–13-vuotiaiden tyttöjen elämässä.

Tilastollisesti voidaan puhua räjähdyksestä. Vakava ilmiö vaatii selityksen. Mistä on kyse?

Tätä pohti moraalipsykologi ja professori Jonathan Haidt USA:n senaatille 4.5.2022 antamassaan lausunnossa. Siihen on koottu käytännössä kaikki somen vaikutuksesta nuorten elämään tehty tutkimus Yhdysvalloissa. Jääkylmä analyysi järkyttää.

Ongelmien räjähdystä ei voi selittää sillä, että nuoret hakeutuisivat hoitoon aiempaa matalammalla kynnyksellä, ei myöskään sillä, että hoitohenkilökunta olisi muuttanut diagnosoinnin tapoja tai alkanut äkkiä hysteerisesti ylidiagnosoida potilaita.

Vastaava räjähdys nuorten mielenterveysongelmissa löydettiin myös Englannissa ja Kanadassa. Kasvua ei siis voi selittää vain amerikkalaisen yhteiskunnan ongelmilla, kuten kouluampumisilla.

Kasvu koski nimenomaan ahdistuksen, masennuksen ja yksinäisyyden kokemuksia sekä itsensä vahingoittamista. Jonkin verran kasvua oli myös uniongelmissa ja kielteisessä kehonkuvassa, erityisesti tytöillä. Muissa nuorten mielenterveyden ongelmissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia.

Juuri samaan aikaan sosiaalisen median käyttö läpäisi nopeasti nuorisokulttuurin. Ensin Amerikassa, sitten koko maailmassa. Nuorista tuli nopeasti Instagramin ja muiden some-alustojen suurkuluttajia kaikkialla. Ajallinen yhteys on vahva aihetodiste, mutta ei vielä yksin riitä todistamaan somea syylliseksi. Niinpä todistelu jatkuu.

Jyrkin mielenterveysongelmien kasvu havaittiin niillä nuorilla, jotka käyttävät somea päivittäin yli kaksi tuntia. Ongelma koski molempia sukupuolia, mutta erityisen haavoittuvia olivat 11–13-vuotiaat tytöt. He elävät herkkää kehitysvaihetta. Kehossa tapahtuu isoja muutoksia. Saako some näyttämään muiden elämät paremmalta?

Neljässätoista tutkimuksesta kymmenessä löytyi yhteys somen käytön ja nuorten mielenterveysongelmien välillä. Niissä, jossa yhteyttä ei löytynyt, testihenkilöt olivat vanhempia.

Lopulta nuorille tehdyt kyselytutkimukset vahvistavat somen olevan, jos ei ainoa, niin ainakin pääsyyllinen. Niissä nuoret kertovat somea käyttäessään nauttivansa siitä. ”Niin sanovat heroiinin käyttäjätkin”, Haidt letkauttaa. Mutta kun nuorilta kysyy, vaikuttaako somen käyttö myönteisesti heidän yleiseen hyvinvointiinsa, vastaus on käytännössä aina ”ei”.

Kirjoitan tätä kolmen teini-ikäisen tytön isänä. Pyörä ei pyöri taaksepäin, mutta jotakin pitäisi tehdä.

Tässä kolmen langanpäätä: Kotona ja koulussa tarvitaan jatkuvaa pelinsääntökeskustelua. Some pitäisi kieltää alle 16-vuotiailta. Kaikkea yhteisöllistä elämää, joka estää nuoriamme hukkumasta ruudulle, kannattaa tukea.

Vein 11-vuotiaan tyttäreni lehmäleirille Ilomantsiin. Lampaiden hoitoa, lehmien lypsämistä ja sonnan talikointia yhdessä muiden tyttöjen kanssa. En ole koskaan nähnyt hänen hehkuvan sellaista onnea.

Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa.