Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 30.7.2022 Sähköä on hyvä säästää kaikissa olosuhteissa

Muistikuvat 1970-luvun energiakriisistä voivat palautua elävästi sen ajan kokeneiden mieliin tulevana talvena. Vähemmän toivottua nostalgiaa edustaa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön suunnittelema kampanja, jossa suomalaisia kehotetaan säästämään energiaa. Julkinen valta on vedonnut vastaavalla tavalla viimeksi viiden vuosikymmenen takaisessa öljykriisissä. (Yle 29.7.)

Kampanja tulee tarpeeseen, jotta kaikkien tajuntaan varmasti iskostuisi, että kulutustottumuksilla voi vaikuttaa sekä energian riittävyyteen että sähkölaskuun. Konstit ovat yksinkertaisia. Ei lotrata suihkuissa eikä pidetä turhaan laitteita päällä. Huonelämpötilaa on luultavasti varaa viilentää. Sähkösaunan lämmittäminen on tuskin elinehto.

Neuvot kuulostavat tutuilta, onhan niitä toistettu koko kuluvan vuosituhannen ajan jokaisen kansalaisen keinoina torjua ilmastonmuutosta. Sähkön säästäminen kannattaa aina. Parempi ottautua asialle edes välttämättömyyden pakosta kuin ei koskaan.

Konstit ovat yksinkertaisia.

Kahdenlaista ilmaa on esiintynyt siitä, äityykö energiapula Suomessa talvella niin pahaksi, että joudutaan turvautumaan 1970-luvun sähkökatkojen kaltaisiin toimiin. Esimerkiksi Energiateollisuus on varoitellut mahdollisesta säännöstelystä. Huoltovarmuuskeskus taas varautuu toimenkuvansakin puolesta pahimpiin vaihtoehtoihin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi heinäkuun puolivälissä huojentavana tietona, että syksyllä käynnistyvä Olkiluoto 3 turvaa kotitalouksien sähkönsaannin. Sen pitäisi Lintilän mukaan jo syyskuussa päästä ajamaan sähköä verkkoon täydellä teholla, vaikka tehoja säädelläänkin turvallisuussyistä kokeiluluontoisesti ylös ja alas joulukuuhun saakka.

Myös kantaverkkoyhtiö Fingridissä varaudutaan poikkeukselliseen talveen. Mahdolliseen sähköpulaan reagoidaan kuitenkin asteittain, ja säännöstely on vasta viimesijainen keino.

Markkinamekanismi vaikuttaa pahenevan energiapulan oloissa siten, että sähkön kallistuessa kannattavuusrajan yli yritykset ja teollisuus alkavat ajaa väliaikaisesti alas tuotantoaan. Omalta osaltaan myös kotitaloudet vaikuttavat markkinoihin. Mitä enemmän energiassa nuukaillaan, sitä enemmän kysyntä vähenee, mikä taas pitää hintoja aisoissa.

Suomella ei ole suurta hätää verrattuna vaikkapa Venäjän kaasusta riippuvaiseen Saksaan. Koko Länsi-Euroopassa tuleva talvi on koettelemus, jonka jälkeen pitäisi vähitellen helpottaa. Vihreä siirtymä etenee, ja fossiilienergialla sotaansa rahoittava Venäjä maalaa itsensä yhä ahtaampaan nurkkaan. Sen edestä kannattaa vaikka vähän kärsiä Suomessakin.