Vesa Kärkkäisen kolumni Tänään Pohjois-Savossa tulee hakuun todella tärkeä tehtävä

Oletko tuntenut olosi huteraksi maanantaina ja tiistaina? Syytä olisi ainakin ollut, sillä Pohjois-Savolla ei ole ollut kahteen päivään maakuntajohtajaa. Entisen maakuntajohtajan Marko Korhosen toukokuinen valinta Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajaksi sai kesällä lainvoiman ja Korhosen viimeinen virassaolopäivä oli viime sunnuntai.

Tänään maakuntahallitus julistaa maakuntajohtajan viran haettavaksi, nimittää maakuntajohtajan sijaisen ja valitsee haastatteluryhmän käsittelemään hakemuksia ja haastattelemaan parhaita hakijoita.

On välttämätöntä löytää maakuntajohtajaksi ihminen, joka ymmärtää, mitä hänen kuuluu tehdä, jotta Pohjois-Savossa yhteinen onni kasvaa.

Maakunnalla on ollut onni saada kullekin ajalle sopiva johtaja.

Viime kuukausina olen kuullut useankin vaikuttajan arvioineen Korhosen jättäneen tehtävänsä siksi, että maakuntaliiton tulevaisuus olisi jotenkin vaakalaudalla. Väärinkäsitys perustunee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hellimään ajatukseen vahvoista maakunnista, joilla olisi ollut vastuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuollosta myös aluehallinnosta muutoinkin. Hurjimmissa visioissa maakunnat olisivat ottaneet paitsi nykyisten maakuntaliittojen tehtävät hoitaakseen myös ely-keskusten tehtävät.

Viime eduskuntavaalien jälkeen idea vahvoista sote-maakunnista lensi päätöksentekopöydiltä roskakoriin, mutta silti malli on jäänyt kummallisesti elämään puheissa.

Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta tuli voimaan viime syyskuun alussa. Se osoittaa, että maakuntaliitoilla riittää töitä myös jatkossa. Aluekehitys ja aluesuunnittelu ovat myös tärkeitä tehtäviä, mutta ylitse muiden nousee maakunnan edunvalvonta ja juuri siinä maakuntajohtajan rooli korostuu.

Arvuutteluissa vilahtelevat tutut nimet. Useimmiten sanotaan, että jos maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä (kesk.) hakee, hän on vahvoilla, joskin monelta tulee samaan hengenvetoon toive, että muitakin hakijoita tulisi. Esille on noussut myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, joka asuu Leppävirralla. Hän tosin haki jo hyvinvointialueen johtajaksi eikä saanut aluevaltuustolta kuin kolme ääntä. Toki nyt on eri tehtävä ja eri valitsijat. Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtajan Pasi Patrikaisen arvellaan myös jättävän hakemuksensa, koska TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana ja siten ely-keskuksen tehtäväkenttä kapeutuu voimakkaasti ja itsenäinen ratkaisuvalta lakkaa.

Maakuntajohtajan sijaisen tehtävän saanee maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, jonka tiedollista osaamista ei kyseenalaista kukaan. Joidenkin mielestä hän voisi olla maakuntajohtaja.

Valittava maakuntajohtaja on järjestyksessä vasta neljäs. Korhonen tuli tehtävään Jussi Huttusen eläköidyttyä. Ensimmäinen maakuntajohtaja oli Antti Mykkänen, joka on nykyään muun muassa Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies. Maakunnalla on ollut onni saada kullekin ajalle sopiva johtaja.

Nyt tuntuu, että uuteen maakuntajohtajaan kohdistuu erityisen runsaasti toiveita, kun energiakustannusten nousu runtelee maakunnan elinkeinoelämää ja Venäjän järjetön hyökkäyssota on muuttanut Pohjois-Savon ja koko Itä-Suomen logistista asemaa. Hurjimmillaan uusi maakuntajohtaja voisi olla mies tai nainen, joka kuin ajan johtaja Eino Leinon runossa Kun kello seisoo tulisi ja johtaisi pois pälkähästä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut