Pääkirjoitus 5.8.2022 Häkellyttävän luja tuki Yhdysvalloilta

Yhdysvaltojen senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset äänin 95-1 torstaita vasten yöllä Suomen aikaa reilusti yli kolmen tunnin keskustelun jälkeen. Pari viikkoa sitten liittovaltion edustajainhuone äänesti asiaa koskevan päätöslauselman puolesta äänin 394-18.

Puoluerajat ylittävää tukea voidaan pitää häkellyttävän lujana. Tavallisesta demokraattien ja republikaanien jyrkästä vastakkainasettelusta ei ollut tietoakaan.

Senaatissa käydystä keskustelusta voi päätellä, että Suomen ja Ruotsin virkamiehet ja poliitikot ovat onnistuneet ahkerassa valistus- ja vaikutustyössään jopa turhankin hyvin. Suomalaisen sotahistorian tuntemusta esitellessään esimerkiksi republikaanisenaattori Tom Cotton yltyi varsin sotaisiin sanavalintoihin.

Eihän Suomi ole lähdössä Natoon sotimaan.

Vaikka Molotovin cocktail ja tarkka-ampuja Simo Häyhä ovatkin viime sotien kunniakasta historiaa myös suomalaisten mielestä, niiden mainitseminen Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen yhteydessä oli vähintäänkin kiusallista. Eihän Suomi ole lähdössä Natoon sotimaan vaan rauhaa varmistamaan.

Sen sijaan senaatin demokraattijohtajan Chuck Schumerin luonnehdintaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymisen historiallisuudesta ja merkityksestä on helppo yhtyä. Se on viesti Venäjälle. Raukkamaisen hyökkäyssodan tielle lähtenyt maa ei voi pelotella Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Natossa on 30 jäsenvaltiota. Niistä jo 23 on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Lopuista seitsemästä kuusi maata on ilmoittanut alustavasti myönteisestä kannastaan. Portugalin, Tshekin, Slovakian, Kreikan, Espanjan ja Unkarin uskotaan ratifioivan hakemukset loppuvuoden aikana.

Ainoa epävarmuus liittyy Turkkiin, joka on venkoillut erityisesti Ruotsin jäsenyyden suhteen. Maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut myös Suomea jäsenyysprosessin jäädyttämisellä. Populismilla itsevaltiaan asemaan keinotellut Erdoğan hyödyntää kaikki pelipaikat vahvistaakseen asemaansa ennen ensi vuonna käytäviä parlamentti- ja presidentinvaaleja. Turkki hyväksyy uudet jäsenet sotilasliittoon vasta sitten kun Erdoğan katsoo, että jarruuksesta ei ole enää saatavissa hyötyä.

Turkin jarrutuksen varjoon on jäänyt, että Ruotsin ja Suomen hakemukset ovat edenneet nopeammin kuin koskaan aikaisemmin puolustusliitossa. Vauhti osoittaa, että Nato-maissa nähdään niin Ruotsin kuin Suomen vahvistavan liittoumaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut