Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 7.8.2022 Lypsäjien vähenemistä syytä säikähtää

Tilaston mukaan Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 668 tilaa, jotka tuottivat maitoa meijeriin. Kahdessa vuodessa määrä on kutistunut sadalla eli melkein joka viikko on pantu yhden navetan ovet säppiin (Savon Sanomat 5.8.).

On aivan luonnollista, että tilanpito lakkaa, jos on aika jäädä eläkkeelle, eikä jatkajaa ole. Kovin usein jatkajapulaa selittää investointitarve. Jos luopujat ovat ponnistaneet tilan velattomaksi, viesti jatkamista pohtiville on silloin helposti kielteinen. Älkää ryhtykö tähän, keksikää jotain muuta. Jatkamisintoa vähentää myös talous. Tuotantokustannukset ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin maidon tuottajahinta on noussut.

Maitotilojen vähenemistä on syytä säikähtää. Onko se enää kenenkään hallinnassa? On huolestuttavaa, että Pohjois-Savon ely-keskuksen kautta ei ole rahoitettu viime eikä tänä vuonna yhtään lypsykarjanavettaa. Yksi syy on Valion omaksuma sopimustuotantomalli.

Rajat tulevat vastaan myös jalostuksessa.

Pitkään maitotilojen lopettamiset eivät näkyneet maidon tuotantomäärien laskuna, koska jatkavat tilat kasvattivat tuotantoaan ja lisäsivät lehmälukua. Maidontuotannon laskua ei enää paikata tiloja kasvattamalla. Isojen karjojen ylläpito edellyttää entistä suurempia peltoaloja, joiden kasvattaminen vesistöjen pirstomassa maakunnassa ei onnistu loputtomiin.

Rajat tulevat vastaan myös jalostuksessa, jota alkionsiirtoteknologia on vauhdittanut. Lehmien vuosituotokset ovat jotakuinkin kaksinkertaistuneet muutamassa kymmenessä vuodessa. Tuotosten kasvu on jo hidastunut.

Maitotilojen määrän laskua pitää kavahtaa siksikin, sillä niiden sonnivasikoiden varassa maakunnassa elää liuta naudanlihantuotantotiloja. Jos kasvatettavien eläinten määrä vähenee, kannattavuuskriisi nautatiloilla kärjistyy entisestään.

Suomessa nurmi kasvaa hyvin. Lehmät ja sonnit muuttavat märehtimällä nurmirehun selluloosan proteiiniksi, mihin esimerkiksi ihminen ei kykene.

On totta, että naudat röyhtäilevät ja piereskelevät metaania ilmakehään, mutta tuotantoon nähden paljon vähemmän kuin naudat monissa muissa maissa, kiitos jalostuksen, hyvän hoidon ja ruokinnan. Esimerkiksi suomalaisten lypsylehmien metaanipäästöt ovat pudonneet alle puoleen 60 vuodessa. Litrahkohtaiset metaanipäästöt ovat pudonneet 35 prosenttia.

Huolen jatkajien löytymisestä maitotiloille pitääkin olla kaikille suomalaisille yhteinen. Kyse on paitsi työpaikoista alkutuotannossa, teollisuudessa ja kaupassa myös huoltovarmuudesta epävarmassa maailmanajassa.