Populistiseen puheenparteen kuului takavuosina väite, että työperäiseen maahanmuuttoon ei ole niin pitkään tarvetta kun Suomessa on työttömiä. Vähitellen silmät ovat avautuneet sille, että työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, vaikka kuinka toivoisi. Työtä vailla on paljon sellaisia ihmisiä, joista ei ole tekemään niitä töitä, joihin tekijöitä tarvitaan.
Kansalaisista jo joka toinen olisi valmis lisäämään työperäistä maahanmuuttoa merkittävästi (Savon Sanomat 1.8.). Ymmärrys ulkomaalaisten työntekijöiden tarpeesta on suurinta ylempien toimihenkilöiden ja eläkeläisten joukossa. Eniten ajatusta vieroksuvat työväestö ja työttömät, joiden keskuudessa elänee pelko työpaikkojen tai työn tekemisen mahdollisuuksien vähenemisestä.
Väestö ikääntyy ja syntyvyys on alamaissa, mikä tietää huoltosuhteelle pahaa. Yhä harvemmat kustantavat yhä suuremman joukon elämisen, jos muutosta ei saada aikaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton avulla.
Vähitellen silmät ovat avautuneet.
Työntekijäpula on alkanut jo näkyä pahasti etenkin aloilla, jotka kantavat vuosikymmeniä jatkuneen huonon työnantajapolitiikan taakkaa. Valtakunnallinen hoitajapula on yksi hyvä esimerkki väärästä työnantajapolitiikasta, joka on tyypillistä etenkin verovaroin kustannetulle toiminnalle.
Niukkojen määrärahojen vuoksi työn tuottavuutta on yritetty lisätä väkisin myös työvoimavaltaisissa tehtävissä. Se on tarkoittanut vähitellen työntekijöiden kuormittamista ääriin asti. Työn tekemisen olosuhteet ovat huonontuneet, joka on johtanut sairaspoissaoloihin, jotka ovat lisänneet muiden työntekijöiden taakkaa muun muassa ylitöiden muodossa. Työviihtyvyyden vähentyessä halu hakeutua muihin töihin kasvaa (Savon Sanomat 5.8.).
Tekijöistä on pulaa myös varhaiskasvatuksessa. Ongelman ratkaisemiseksi alalle on esitetty henkilöstömitoituksen muuttamista tai työntekijöiden kelpoisuusvaatimusten höllentämistä. Jos juurisyiden sijasta hoidetaan oireita, tauti ei parane vaan saattaa paheta.
Myös yksityisellä sektorilla on aloja, joilla kärsitään vakavasta työntekijäpulasta. Esimerkiksi matkailu- ja ravitsemusliiketoiminta ajautui koronan vuoksi kannattavuuskriisiin, joka näyttää vähentäneen alan kiinnostavuutta pysyvästi.
On selvää, että työperäinen maahanmuutto ei yksin ratkaise ainakaan nopeasti kaikkien alojen työvoimapulaa. Tilanne ajaakin työnantajia olennaisen äärelle. Hyvän työpaikan maineen merkitys kasvaa, kun työelämässä vallitsevat yhä vahvemmin ammattitaitoisten työntekijöiden markkinat.