Pääkirjoitus 8.8.2022 Ilmastopuheissa on todella hiilinieluharhaa

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri professori Petteri Taalas arvioi heinäkuun lopulla Savonlinnassa pidetyssä ilmastosymposiumissa, että Suomessa vallitsee suoranainen hiilinieluharha, joka on vaaraksi suomalaiselle metsätaloudelle (Itä-Savo 28.7.). Hiilinielukeskeisyys on hänen mukaansa suomalainen erityispiirre (Iltalehti 30.7.). Lausunto sai aikaan ärsyyntyneitä kommentteja.

Taalasta olisi syytä kuunnella. Hän ei harrasta ilmastoasioita, vaan hän on aito ilmastotutkija, asiantuntija. Hän tietää, mistä puhuu, kun hän toteaa hiilinielujen olevan aito ongelma sademetsissä, jotka eivät uusiudu, mutta ei suomalaismetsissä, joiden uudistamisesta huolehditaan hyvin. Hiilinielun koko vaihtelee vuosittain, mutta metsänhoidon ansiosta metsissä puuta enemmän kuin koskaan.

Hyviä neuvoja voivat antaa suomalaiset metsänhoidon asiantuntijat.

Taalas kyseenalaistaa varovasti Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, kun EU:n tähtäin on vuodessa 2050. Hänen mielestään on kysyttävä, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää. Toisin sanoen ilmastokysymyksen ja biodiversiteetin rinnalla on tarkasteltava myös taloutta, työllisyyttä ja omaisuuden arvoja (MTV-uutiset 1.8.).

Taalas ei suinkaan väitä, etteikö hiilinieluilla ole merkitystä, mutta sanoo, että se ei ole ongelman ydin. Ydin on se, että maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla 85 prosenttia. Ilmaston näkökulmasta pitäisi kasvattaa ydinvoiman, vesivoiman ja uusiutuvan energian tuotantoa. Suomen metsien hiilinielujen kasvattamisessa aikajänne on tähän saakka ollut vuosikymmeniä, ei vuosia. Niin pitää olla myös jatkossa. Jos metsäpolitiikkaa aletaan muuttaa yksittäisten vuosien hiilinielulukujen perusteella, pitkällä tähtäimellä voi tulla arvaamattoman iso vahinko.

Jos ja kun metsien hiilinieluja halutaan kasvattaa kestävästi, hyviä neuvoja voivat antaa suomalaiset metsänhoidon asiantuntijat, joiden osaaminen on maailmanluokkaa. He tietävät esimerkiksi kertoa, että siirtymällä laajamittaisesti jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen puuston hiilinielu pienenisi merkittävästi.

Vanhastaan tiedetään, että hiilinielua on mahdollista kasvattaa lannoituksilla. Sitä paitsi turvemaiden tuhkalannoitukset lisäisivät haihduttavan puuston määrää, mikä vähentäisi kunnostusojituksen tarvetta. Myös metsien uudistaminen nopeasti parhaimmilla mahdollisilla taimilla jouduttaisi hiilinielujen kasvua.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut